Kronologi

1939

1.1.

Kansaneläkelaki tulee voimaan.

20.1.

Laki Suomen Akatemian perustamisesta annetaan. Akatemiaan tulee kuusi akateemikon virkaa.

3.–9.2.

Suomi osallistuu ensi kerran jääkiekon MM-kisoihin. Suomi häviää Baselissa kaikki 5 otteluaan ja jää 14 joukkueen turnauksessa viimeiseksi.

5.2.

Työväen Urheiluliiton liittokokous hylkää yllättäen yhteistoimintasopimusluonnoksen äänin 37–33.

6.2.

Valtionvarainministeri Väinö Tannerin uhattua TUL:ää valtionavun menettämisellä kokous päättää äänin 35–33 hyväksyä yhteistoiminnan olympiakisoissa, maaotteluissa ja liittojen keskinäisissä otteluissa, mutta ei alemmilla tasoilla.

15.3.

Saksa miehittää tynkä-Tšekkoslovakian, josta muodostetaan Böömin-Määrin protektoraatti.

15.4.

SVUL:n liittokokous hylkää Työväen Urheiluliiton esityksen rajoitetusta yhteistoiminnasta ja vaatii täyttä sopimusta – J.W. Rangell eroaa protestina SVUL:n puheenjohtajan paikalta.

17.4.

J.W. Rangell eroaa myös olympiakisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtajan paikalta.

21.4.

SVUL:n liittohallitus ja Työväen Urheiluliiton liittotoimikunta julistavat päässeensä neuvotteluissaan yhteisymmärrykseen TUL:n urheilijoiden osallistumisesta vuoden 1940 olympiakisoihin. J.W. Rangell peruuttaa tämän jälkeen eronsa järjestelytoimikunnan johdosta.

1.5.

Vuosilomalaki tulee voimaan. Työntekijä sai lomaa viisi työpäivää, jos työsuhde oli kestänyt vähintään kuusi kuukautta. 1–5 vuoden mittaisessa työsuhteessa loman pituus oli yhdeksän työpäivää ja tätä pitemmissä 12 työpäivää.

7.5.

Suomen Palloliitto solmii ensimmäisenä erikoisliittona yhteistoimintasopimuksen Työväen Urheiluliiton kanssa. Sopimus koskee olympiakisoja ja maaotteluita.

7.5.

Työväen Urheiluliiton liittoneuvosto hyväksyy yksimielisesti syntyneen olympiasovun.

4.6.

Linnoitustyöt Karjalankannaksella alkavat vapaaehtoisvoimin.

16.6.

Suomessa hyväksytään lait puolustusvalmiuden tehostamisesta sodanvaaran uhatessa ja yleisestä työvelvollisuudesta mahdollisen sodan aikana.

27.–28.7.

Suomi voittaa Ruotsin ensimmäisessä yleisurheilumaaottelussa 8 vuoteen Tukholmassa pistein 112–102.

23.8.

Saksa ja Neuvostoliitto solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen, jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa maat sopivat etupiirijaosta. Suomi ja Baltian maat joutuvat Neuvostoliiton etupiiriin.

29.8.

Palloliitto voittaa Työväen Urheiluliiton 1–0 Stadionilla ensimmäisessä jalkapallon liitto-ottelussa.

4.9.

Helsingin olympiakisojen järjestelytoimikunta päättää jatkaa työtään sodan syttymisestä huolimatta.

20.9.

Valtioneuvostoon perustetaan kansanhuoltoministeriö ”käsittelemään asioita, jotka koskevat väestön toimeentulon ja maan talouselämän sekä taloudellisen puolustusvalmiuden turvaamista”. Ministeriö johti muun muassa elintarvikkeiden ja kulutustavaroiden säännöstelyä. Se lakkautetaan vuoden 1949 lopussa.

28.9.

Viro suostuu solmimaan Neuvostoliiton painostuksesta sopimuksen, jonka nojalla puna-armeija voi perustaa tukikohtia Viron alueelle. Latvia ja Liettua tekevät vastaavanlaiset sopimukset lokakuun alussa.

9.10.

J. K. Paasikiven johtama valtuuskunta lähtee neuvottelemaan Moskovaan Neuvostoliiton esittämistä aluevaatimuksista.

9.10.

Reserviläiset kutsutaan ylimääräisiin kertausharjoituksiin, mikä merkitsee Suomen armeijan liikekannallepanoa.

17.10.

Tasavallan presidentti Kyösti Kallio nimittää sotamarsalkka C. G. Mannerheimin puolustusvoimien komentajaksi.

28.10.

Suomen Kuvalehti julkaisee F. E. Sillanpään Marssilaulun sanat.

28.10.

Kahvin säännöstely alkaa Suomessa.

30.10.

Eduskunta hyväksyy väestönsuojelulain.

10.11.

Frans Eemil Sillanpää saa Nobelin kirjallisuuspalkinnon.

13.11.

Neuvostoliiton ja Suomen neuvottelut katkeavat Moskovassa.

26.11.

Mainilan laukaukset – Neuvostoliitto väittää Suomen tykistön tulittaneen puna-armeijan asemia. Kyse on neuvostoliittolaisten tekemästä lavastuksesta, jolla neuvostojohto pyrkii oikeuttamaan pian alkavat sotatoimet Suomea vastaan.

28.11.

Neuvostoliitto sanoo irti hyökkäämättömyyssopimuksen Suomen kanssa.

29.11.

Neuvostoliitto katkaisee diplomaattisuhteet Suomen kanssa.

30.11.

Neuvostoliitto hyökkää Suomeen ja useita paikkakuntia, mukaan lukien Helsinki, pommitetaan.