1.12.
Valtiorautatiet korottaa tavaravaunujen vuokraa sadalla prosentilla.
Uusi Suometar kertoo Stockmannin tavaratalosuunnitelmista. Toiminimi G. F. Stockmann on ostanut Pohjoismaiden Taloustarpeiden kaupan ja Pohjoismaiden Villatavarakaupan, Albionin Lamppumakasiinin ja Rydman & Co:n huonekaluvaraston. Vuoden 1919 alusta yhtiö toimii nimellä Oy Stockmann Ab.
”Kokouksessa oli asetettuna nähtäväksi arkkitehti S. Frosteruksen valmistamat piirustukset ja mallit tulevaa tavarataloa varten Aleksanterin- ja Heikinkadun kulmaan. Purkamiset ja perustustyöt mainittua taloa varten on määrä aloittaa ensi kesänä ja oletetaan niiden kestävän vuoden verran, jonka jälkeen alkavat varsinaiset talon rakennustyöt.” (Tavaratalo valmistui 1930)
Saksalaiset luovuttavat Tarton yliopiston Viron väliaikaisen hallituksen haltuun.
Yliopiston johtoon on nimitetty Peeter Põld.
1.–2.12.
Helsingin Atleettiklubi järjestää paini- ja painonnostokilpailut. Kilpailuihin osallistuu mm. painonnostaja Alfred Neuland, josta tulee 1920 Viron ensimmäinen olympiavoittaja.
3.12.
Uudenmaan läänin maaherra suostuu perumaan Suomen Sosialidemokraatille antamansa julkaisukiellon.
4.12.
Uuden kunnallislain mukaiset kunnallisvaalit on määrä pitää 4. joulukuuta. Suurimmassa osassa kuntia tämä ei toteudu, mutta vaalit järjestetään joulu–tammikuussa.
Uusi Suometar kertoo, että Suomen armeijan yleisesikunnan päällikkö eversti von Redern on jättänyt eronpyyntönsä.
”Marraskuun ryhmä” avaa ensimmäisen näyttelynsä Ateneumissa. Näyttelyyn osallistuvat: I. Aalto, Väinö Aaltonen, Alvar Cavén, Marcus Collin, Ragnar Ekelund, Viljo Kojo, Anton Lindfors, Alex Mattsson, Eero Nelimarkka ja T. K. Sallinen.
Uusi Suometar muistuttaa, että ”tänään on kulunut vuosi siitä muistettavasta päivästä, jolloin Suomen hallitus julisti maamme riippumattomaksi. Kaksi päivää myöhemmin eduskunta nimenomaisella päätöksellä yhtyi tähän maan itsenäiseksi julistamiseen.”
Suomen Sosialidemokraatti alkaa ilmestyä uudelleen.
5.12.
Suomen Taiteilijayhdistys pitää vuosikokouksensa.
6.12.
Kansainliiton yhdistys pitää perustamiskokouksensa Helsingissä. Tavoitteena on edistää niitä periaatteita, joita Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson on esittänyt Kansainliiton perustamiseksi.
Ensimmäinen Suomessa rakennettu betonialus lasketaan vesille Kemissä.
7.12.
P. E. Svinhufvudin vahvistama punavankien toinen armahdus vapauttaa 6 500 vankia. Kuolemanrangaistukset muuttuvat elinkautiseksi kuritushuonerangaistukseksi. Svinhufvud vahvistaa samalla myös kapinan kukistamisessa omavaltaisuuksiin syyllistyneiden valkoisten armahduksen.
Asetustekstin mukaan ”henkilöt, jotka maan laillista järjestystä vastaan nostetun kapinan kukistamisen tarkoituksessa tahi estääkseen kapinan levenemistä taikka palauttaakseen järjestystä ovat teoissa menneet yli sen, mitä mainittujen tarkoituksien saavuttamiseksi olisi ollut tarpeen, jätettäköön niistä syytteeseen panematta ja rankaisematta.”
8.12.
Kansanpuolue asettuu puoluekokouksessaan kannattamaan ”edistysmielisen keskuspuolueen” muodostamista. Käytännössä päätös johtaa puolueen toiminnan loppumiseen.
Turun Suomalainen yliopisto järjestää kansalaisjuhlan Kansallisteatterissa ja illalliset Vanhalla ylioppilastalolla.
9.12.
Helsingissä pidetään Kansallisen Kokoomuspuolueen ja Kansallisen Edistyspuolueen perustamiskokoukset. Kokoomukseen liittyvät vanha- ja nuorsuomalaisten monarkistit ja Edistykseen puolueiden tasavaltalaiset.
10.12.
P. E. Svinhufvud jättää eroanomuksen valtionhoitajan virasta.
Maikki Järnefelt esiintyy Wagner -konsertissa Helsingissä.
11.12.
Ruotsin Helsingin lähettiläs Westman jättää ulkoministeri Carl Enckellille nootin, jossa pyydetään Suomen suostumusta kansanäänestykseen Ahvenmaan kysymyksen ratkaisemiseksi. Enckell vastaa, ettei hallitus käsittele asiaa ennen Mannerheimin paluuta maahan.
12.12.
Eduskunta hyväksyy P. E. Svinhufvudin eron ja valitsee uudeksi valtionhoitajaksi C. G. Mannerheimin.
Englantilainen laivasto-osasto saapuu Tallinnaan.
13.12.
Valtioneuvosto käsittelee P. E. Svinhufvudin kirjelmää, jossa tämä anoo eroa oikeuskanslerin virasta sekä virkavapautta erohakemuksen ratkaisuun asti. Valtioneuvosto myöntää virkavapauden.
Laivaliikenne Pohjois-Laatokalla päättyy. Pohjois-Laatokan Höyrylaiva Oy:n laivat asettuvat talvehtimaan Sortavalaan.
14.12.
Suomen kuninkaaksi valittu Friedrich Karl ilmoittaa luopuvansa tarjotusta kruunusta.
Inarissa on Uuden Suomettaren mukaan kuollut kaksi ihmistä nälkään.
15.12.
Helsinkiläiset seuraavat saksalaisten suurta jäähyväisparaatia kaupungin kaduilla. Saksa vetää joukkonsa takaisin kotimaahan ympärysvaltojen vaatimuksesta.
Uusi Suometar julkaisee O. W. Louhivuoren vetoomuksen ”Viroa auttamaan!” Neuvosto-Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutuneen veljeskansan auttamiseksi.
”Englannin apua on toivossa ja osittain saatu. Mutta se ei tänne saaduista tiedoista päättäen riitä. Viro saa itse ponnistaa kaikkensa ja sen on saatava vielä apua muualta. Suomi on lähinnä. Suomi on ainoa, joka vei auttaa riittävän nopeasti.”
Tanssinopettaja Toivo Niskasen balettioppilaat antavat näytöksen Kansallisteatterissa.
Kenraali Mannerheim lähtee paluumatkalle Englannista Suomeen.
16.12.
Viimeiset saksalaisjoukot poistuvat Suomesta mukanaan komentajansa kenraali von der Goltz.
Ensimmäinen avustuslähetys sidetarpeita lähtee Viron hallitukselle.
Eduskunta hyväksyy lain radan rakentamisesta Karjalan radalta Ruskealan Matkaselästä Suistamon kautta Suojärvelle. Rata valmistuu vuonna 1924.
17.12.
P. E. Svinhufvudille myönnetään ero oikeuskanslerin virasta. Uudeksi oikeuskansleriksi nimitetään oikeusneuvos Aksel Fredrik Charpentier.
Leevi Madetojan toinen sinfonia saa kantaesityksensä Helsingissä. Teoksen soittaa Robert Kajanuksen johtamaHelsingin kaupunginorkesteri.
Teollisuusseutujen Evankelioimisseura perutetaan Helsingissä. Sen päämääränä on tehdä siveellis-yhteiskunnallista kansankasvatusta kristinuskon hengessä.
18.12.
Viron avustamista käsittelevä kokous pidetään Helsingin suomenkielisten naisjärjestöjen huoneistossa. Kokous esittää, että avustustoimikuntaa otetaan jäseniä kaikista puolueista, myös sosiaalidemokraateista.
Norjan muonitusministeri Stevold-Hansen ilmoittaa maansa olevan valmis lähettämään 40 000 tynnyriä silliä Suomeen.
19.12.
Uusi Suometar kertoo joulun kirjamarkkinoista, joiden tarjonta on lehden mukaan runsas:
”Kirjakaupat, nehän ne ovat niitä ihmepaikkoja. Siellä ei kysytä kortteja eikä ostolupia; siellä myydään ilman mitään rajoitusta-kenelle tahansa ja kuinka paljon tahansa. Yksi ainoa rajoitus on kylläkin voimassa, ja sitä noudatetaan äärimmäisellä ankaruudella. Tämä rajoitus koskee hintoja. Tosin yleinen hintataso kirjamarkkinoillakin on noussut mutta ei suinkaan kymmenkertaisesti, kuten monilla muilla markkinoilla, vaan ainoastaan sen verran, kuin on ollut välttämätöntä tuotannon ylläpitämiseksi. Niinpä ovatkin kirjat nykyoloissa oikeastaan huokeinta tavaraa, vaikka laatu onkin mitä parasta, jopa monessa suhteessa entistäkin parempaa.”
20.12.
Eduskunta hyväksyy painovapauslain.
Viron avustamistoimikunta järjestäytyy. Se koostuu porvaripuolueiden edustajista, sillä alustavan suostumuksensa antaneet sosiaalidemokraatit kieltäytyvät jäsenyydestä.
Viroon avuksi lähtevien vapaaehtoisten ilmoittautumista varten avataan kanslia Helsingissä.Vaasan läänin maaherra myöntää julkaisuluvan vaasalaiselle sosiaalidemokraattiselle ”Työläinen” -lehdelle.
21.12.
Helsingin Yliopiston juhlasalissa järjestetään kansalaisjuhla P. E. Svinhufvudin kunniaksi.
22.12.
Valtionhoitajaksi valittu C. G. Mannerheim palaa Suomeen. Turun laivarannassa häntä on vastassa armeijan ja suojeluskunnan kunniakomppania. Mannerheim jatkaa matkaa ylimääräisellä junalla Helsinkiin.
Suomenlinnan varuskuntakirkko vihitään luterilaiseksi kirkoksi. Kirkkokuorona esiintyy Suomen Laulu Heikki Klemetin johdolla.
23.12.
Valtionhoitaja C. G. Mannerheim määrää uudet eduskuntavaalit toimitettavaksi maaliskuussa 1919.
24.12.
Uusi Suometar kertoo, että Suomeen on odotettavissa viljalähetyksiä heti joulun jälkeen.
”Suurella mielihyvällä otetaan kaikkialla maassamme vastaan tieto, että ympärysvallat ovat suostuneet myöntämään Suomelle 120 miljoonaa kiloa leipäviljaa. Laajoissa osissa maata, varsinkin suurissa kulutuskeskuksissa sekä koko Pohjois-Suomessa vallitsee mitä vakavin nälänhätä. Jos maamme olisi täytynyt odottaa, kunnes yleinen viljanjako maailman puutteessa oleville kansoille saadaan toimitetuksi, olisi täällä Suomessa hätä käynyt ylivoimaiseksi, ennenkuin apu olisi tänne tullut.”
26.12.
Ensimmäiset jauholähetykset saapuvat Tukholmasta Turkuun ja Helsinkiin.
24–26.12.
Joulunvietto sujuu Helsingissä rauhallisesti. Juopuneita pidätetään vain pieni määrä. Muutamia henkilöitä kuitenkin menehtyy juotuaan myrkyllistä alkoholia.
27.12.
Alkaa sosialidemokraattien ylimääräinen puoluekokous Helsingissä Raittiusyhdistys Koiton talolla. Väinö Tanner pitää linjapuheen, jossa hän tuomitsee kapinan ja sitä edeltäneet toimet sosiaalidemokraattisessa puolueessa.
Helsinkiläiset saavat leipäkorteillaan ensimmäisen kerran pitkään aikaan vaaleaa vehnäleipää.
Viron Maapäivät kiittää Suomen vapaaehtoisavusta.
”Suomen veljeskansan vapaaehtoisille ja Suomen hallitukselle. Me, jotka vuosisatoja olemme olleet erotetut toisistamme ja jotka olemme olleet vieraiden kansojen ikeen alaisina, löydämme nyt kohtalon hetkellä toinen toisemme. Ryöstämällä ja tuhoamalla kansojen itsenäisyyden Venäjän bolshevikilaine uhkea Viron tasavaltaa. Ratkaisevalla hetkellä Suomen kansa rientää veljeskansaansa auttamaan. Vuodatettu veri on ikuisesti yhdistävä molempia kansoja toisiinsa ja mahdollisesti myöskin valtiollisesti.”
28.12.
Uusi Suometar kertoo, että vaihtorahapulan helpottamiseksi painetut 25 ja 50 pennin setelit on laskettu liikkeelle.
27.–28.12.
Helsingissä pidetään kunnallisvaalit, joissa porvaripuolueet saavat 34 ja sosiaalidemokraatit 26 valtuutettua.
29.12.
Virosta saapuu höyrylaiva Violalla Helsinkiin 112 pakolaista. Uuden Päivän mukaan suurin osa heistä ”on varakkaita virolaisia”.
30.12.
Uusi Päivä kertoo, että Helsingin uusi asemarakennus avataan liikenteelle tammikuussa 1919. Samassa lehdessä julkaistun uutisen mukaan yksi työmies oli kuollut ja kaksi loukkaantunut vakavasti 29.12.1918, kun tiiliseinä vanhan asemarakennusta purkaneiden päälle.
Ensimmäiset suomalaiset vapaaehtoiset saapuvat Tallinnaan.
31.12.
Uusi Suometar julkaisee 50-vuotisjuhlanumeron, joka on samalla lehden viimeinen. Uusi Suometar ja Uusi Päivä yhdistyvät Uudeksi Suomeksi, josta tulee Kansallisen Kokoomuspuolueen äänenkannattaja.