17.3.

Laki järjestyksen ja turvallisuuden tehostamiseksi kieltää aseilla tai räjähteillä varustettuna kulkemisen yksityisissä tai julkisissa huvitilaisuuksissa sekä väkijuomien viemisen niihin.

18.3.

Suomen ensimmäinen slalomhiihtokilpailu järjestetään Puijon kisojen yhteydessä.

19.5.

Ratsuväenkenraali C. G. E. Mannerheim saa sotamarsalkan nimen ja arvon.

27.5.

Hallitus kieltää punaisten lippujen käytön toistaiseksi.

1.–3.7.

Vuoden 1933 eduskuntavaaleissa sosiaalidemokraatit nousevat 78 paikalla ylivoimaisesti suurimmaksi puolueeksi.

14.7.

Tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud aloittaa puolisonsa kanssa Ahvenanmaan vierailun – Suomen valtiopäämiehen ensimmäinen vierailu Ahvenanmaalle.

20.7.

Tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud vahvistaa rikoslain 16. lukuun tehdyn lisäyksen, jonka nojalla voidaan rankaista sotilaallisesti järjestäytyneiden yhdistysten jäseniä ja johtohenkilöitä.

22.8.

Valtioneuvosto tuomitsee puoluekantaa ilmaisevien pukujen käytön valtion viroissa.

25.8.

Tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud antaa Mannerheimille sotaväen päällikkö, kenraalimajuri Hugo Östermanin laatiman salaisen määräyksen koskien Mannerheimin asemaa operatiivisissa valmisteluissa sodanaikaa varten.

11.10.

Suomen Urheiluliitto antaa toimitsijakiellon Ossian Roschierille, joka vuonna 1931 yritti järjestää rahakilpailun Paavo Nurmelle ja Edvin Widelle. Tapaus saattaa Nurmenkin ikävään valoon.

15.10.

Uuden stadionluonnoskilpailun määräaika päättyy. Ensimmäisen palkinnon saa Yrjö Lindegrenin ja Toivo Jäntin ehdotus, joka valitaan lopullisen työn pohjaksi.

13.12.

Eduskunta päättää äänin 109–76 palauttaa Työväen Urheiluliiton valtionavustuksen ehdolla, että liitto ei osallistu poliittiseen toimintaan.