Suomi saavutti 1930-luvulla Yhdysvalloissa suurta myönteistä huomiota rehellisenä velanmaksajana. Kyse oli ensinnäkin siitä, että Suomen valtio jatkoi velan lyhentämistä 1930-luvun talouslaman aikana, vaikka Yhdysvallat myönsi velallisilleen yhden vapaavuoden. Kyse oli siitä, että Suomen valtio jatkoi velan lyhentämistä 1930-luvun talouslaman aikana, vaikka Yhdysvallat myönsi velallisilleen yhden vapaavuoden. Vuotta 1932 koskeneen vapautuksen ajoi läpi presidentti Herbert Hoover. […]
Jean Sibelius muovasi suomalaisuutta ja teki Suomea tunnetuksi maailmanlaajuisesti
Leppävirtalainen Matti Hämäläinen kirjoitti 1909 maaseudun pientilallisten, vuokraviljelijöiden ja tilattomien oloista Pohjois-Savon työväenliikkeen kevätjulkaisuun Punasten vappuun. Väliotsikointi on tämän sivuston tekijöiden laatima. ”Yleensä ihmisten suuri enemmistö liian vähän ajattelee. Eivät ole yht’äkkiä selvillä esim. jokapäiväisen työskentelynsä ja hyörintänsä tarkoituksesta. Hiukankin ajateltuamme havaitsemme, että tämän kaiken hyörinän päämaalina on tehdä olomme joka suhteessa, kuten terveyden, ravinnon, asunnon, vaatteiden, […]
Heinäseiväs tuli käyttöön luonnonnurmea karkeamman ja pidemmän kylvöheinän viljelyn yleistyessä 1800-luvun lopussa. Luonnonheinä oli totuttu kuivaamaan niitettynä maanpinnassa. Paksua heinänluokoa oli vaikea kuivata maassa etenkin, jos korjuuaika oli sateinen. Uusi Ruotsista omaksuttu kuivaustapa paransi myös oleellista heinänlaatua. Maatalousoppaissa seiväs esitellään ensimmäisen kerran vuonna 1881. Heinien seivästys yleistyi ensin maan vauraimpiin osiin kuuluneessa Lounais-Suomessa, josta sen […]
Suuriksi nälkävuosiksi sanotut vuodet 1867–1868 olivat suuria kuolonvuosia. Korkean kuolleisuuden ajanjakso alkoi jo vuonna 1866. Suomen 1,8 miljoonasta asukkaasta kuoli vuosina 1866–1868 yli 270 000. Vuonna 1868 menehtyi 140 000 suomalaista. Suomen väestönkasvu kääntyi suurin nälkävuosina ainoan kerran 1800-luvulla laskuun. Aliravitsemus altisti ihmiset kulkutaudeille, jotka levisivät ihmisten lähdettyä etsimään ruokaa ja toimeentuloa. Pitkin 1860-lukua oli […]
Maaseudun maanomistus sai perusmuotonsa 1700-luvun loppupuolelta lähtien toimitetussa isossajaossa, jonka tavoitteena oli koota talojen maat yhtenäisiksi tiluskappaleiksi. Myös metsämaat jaettiin, ja osa metsistä päätyi harvaanasutuilla alueilla liikamaana valtiolle. Isonjaon jälkeen valtionmaille perustettiin uusia tiloja ja torppia, minkä vuoksi maaseudun maata omistamattoman väestönosan metsänkäyttömahdollisuudet huononivat. Isonjaon tarkoituksena oli korvata lukuisista maapalasista koostunut maanomistus yhtenäisemmillä tiluksilla. Talonpoikainen […]
Laivaliikenne ulottui vesistöjen kanavoinnin ansiosta 1910-luvulla Saimaan ja Päijänteen vesistöissä kaikkiin kulkukelpoisiin kolkkiin. Laivoja kulki myös suurilla järvillä Inarijärveä lukuun ottamatta. Laivat kuljettivat ihmisiä ja tavaroita vesistöjen varsilla. Vesiliikenne helpotti kulkua rautateiden varteen ja tehosti kuljetuksia kesäaikana. Ennen laivayhteyksiä pääosa tavaroista kuljetettiin talvisin hevosilla. Vesistöt olivat myös tärkeitä raakapuun uittoväylillä. Hinaajien vetämänä puulautat uivat jalostettavaksi […]
Torpparien asema nousi yhdeksi visaisimmaksi sisäpoliittiseksi kysymykseksi Venäjän vallan loppuvuosina. Maaseudun väestönkasvun ja markkinatalouteen siirtymisen vuoksi maanomistuksen merkitys korostui. Vuokranmaksumuotona tehottomien päivätöiden ongelmat korostuivat. Eduskunta pohtia torpparikysymystä vuodesta 1907 lähtien, mutta asia oli ratkaisematta Suomen itsenäistyttyä. Torpparien epäselvä tilanteen vaikutuksesta sisällissodan syttymiseen on esitetty erilaisia käsityksiä. Tilanosan vuokraukseen perustunut torpparijärjestelmä toimi hyvin vaihdantataloutta edeltäneessä yhteiskunnassa. […]
