Ensimmäinen maailmansota synnytti Helsinkiin asuntopulan. Sotatarviketeollisuuden luomat runsaat uudet työmahdollisuudet toivat monien muiden eurooppalaisten suurkaupunkien tapaan myös Helsinkiin uutta työväkeä vuonna 1915. Helsinkiin saapui vuonna 1915 lähes 25 000 uutta asukasta, kun vastaava luku aikaisemmin oli ollut vuosittain 7 000–11 000. Tilanne hyödytti vuokranantajia, joiden tarjoamien asuntojen kysyntä kasvoi voimakkaasti. He nostivat vuokria, välttivät pitkiä vuokrasopimuksia ja vaativat […]
Syksyllä 1915 helsinkiläislehtien palstoilla käynnistyi voisota, joka jatkui aina vuoden 1918 sisällissotaan saakka. Ongelmana oli se, että sota-aikana kaupungissa kärsittiini pulaa voista, josta oli maassa ylituotantoa. Kaupungissa voipula näkyi päivittäisinä jonoina voita myyvien myymälöiden edustalla. Suomalaiseen voihin tottuneet pietarilais- ja englantilaiskuluttajat olivat valmiita maksamaan siitä korkeampaa hintaa kuin suomalaisetkuluttajat. Lehdistössä alkoi kiivas keskustelu siitä, kenen […]
Yhtiö teki yhteistyötä aikakautensa johtavien arkkitehtien ja asuntopoliittisten asiantuntijoiden kanssa. Ahlström järjesti 1930-luvun jälkipuoliskolla asuntokysymystä käsitelleitä teemapäiviä. Vuonna 1936 asunto- ja rakennuspäiville osallistuivat muun muassa sosiaalisen tutkimustoimiston päällikkö Gunnar Modeen, rakennustaiteen ja tyyliopin professori Carolus Lindberg, arkkitehti Alvar Aalto ja kunnallisen keskustoimiston johtaja Yrjö Harvia. Alvar Aalto esitti asuntopulan ratkaisuksi ”kokonaisen asuntoryhmän” yhtäaikaista rakentamista teollisesti […]
Varkauteen rakennettiin vuosina 1916–1917 Venäjän valtion omistama kruununtehdas. Tehtaan rakennustyömaa työllisti 150 miestä vuosina 1916–1917. Tehtaan oli tarkoitus valmistaa taistelukaasuna käytettyä elektrolyyttistä klooria keittosuolasta Venäjän tykistöhallituksen alaisuudessa. Tehdas rakennettiin Järvelän sotilasvirkatalon maille. Venäläisten sotilasviranomaisten näkökulmasta kaukana rintamista sijainnut Varkaus soveltui tehtaan sijoituspaikaksi. Sijaksi paikkakunnalle johti rautatieyhteys. Tehtaan rakentaminen vaikutti Varkaudessa vallinnutta asuntopulaa. Kesällä 1917 käynnistyneestä […]
Sorsakosken tehtaiden johtajana 1902 aloittanut kapteeni Georg Favre joutui Sorsakoskella erikoiseen tilanteeseen. Hänen oli lähes ensitöikseen pyydettävä Pietarissa toimineelta tarmokkaalta agentti Albert Badelta, ettei tämä ottaisi vähittäiskauppiailta vastaan suurempia tilauksia kuin 500 tusinaa. Baden myyntiverkosto ulottui Kaspianmeren rannalle Bakuun. Sorsakoskelle tilattiin uusia koneita Ruotsista ja Saksasta. Työtä tehtiin yövuorossa ja sinne palkattiin ammattimiehiä Eskilstunasta. Helmikuussa […]
Varkauden ruukin raudanvalmistuksessa käytetyillä putlausuuneilla työskenteli mestarina vuodesta 1872 J. E. Strömberg. Hänen vuoden Helsingin polyteknillisessä opistossa opiskellut poikansa Gottfrid Strömberg rakensi 1881 Varkaudessa ensimmäisen Suomessa valmistetun tasavirtalaiteen. Keksijän pikkusisar auttoi työssä kiertämällä pumpulilankaa kuparilangan eristeeksi. Varkauden ruukilla syyskesän iltana järjestämässään näytöksessä Strömberg johti sähkövirtaa kolmeen lamppuun – siniseen, punaiseen ja valkoiseen. Ruukin sirkkelisahuri Sutisen […]
Leppävirta socken i Savolaks är öfverallt genomskuren af Saima-systemets sjöar och liknar mera en skärgård, än en fast kontinent. Det är en oöfverskådlig arkipelag af öar, uddar, näs, vikar och sund. Alla vatten vandra mot söder. De norra sjöarna strömma från Kallavesi 277 fot öfver hafvet genom Konnus fors in i Unnukkavesi, men öfverlistas af Konnus […]
G. A. Serlachius Oy tehosti maanhankintaansa Mäntässä 1900-luvun alussa. Päämääränä oli ostaa kaikki Mäntän seuduntalot hankinta yhtiölle. Vuosina 1907–1909 yhtiö hankki 19 metsätilaa Keuruun, Multian ja Kuoreveden pitäjissä. Merkittävin maanhankintakausi osui vuosiin 1916–1917, jolloin se sijoitti Venäjän paperimarkkinoilla saatuja voittoja 140 tilan ostoon pääasiassa Keuruulla, Multialla, Pihlajavedellä, Vilppulassa, Ähtärissä ja Virroilla. Useimmista kaupoista ratkaisun teki […]
Pientilalliset haluttiin nähdä päätoimisina viljelijöinä, joiden tilan peltoala riitti takaaman elatuksen yhdelle perheelle ilman mainittavia sivutuloja. Käytännössä useimmat pienviljelijät olivat erittäin riippuvaisia sivutuloista. Ilkka Alanen (1991) on jakanut pienviljelijät kolmeen kategoriaan, jotka kuvaavat erilaisten pienviljelijöiden asemaa: Pääomavaltaistuneet perheviljelmät integroituivat täysin maatalouden tavaramarkkinoihin ja hallitsivat jotakin tuotannonalaa, kuten lypsykarjataloutta. Puoliproletaarit olivat riippuvaisia palkkatyöstä. Tämä oli suurin […]
Laukon torpparien lakkoilu toukokuussa 1906 johti häätöihin seuraavan vuoden tammikuussa. Lisäksi kevään ja kesän aikana häädettiin useita kymmeniä vuokraajia Laukon ja Tottijärven kartanoiden mailta. Häädetyistä 24 torpparia valitti kihlakunnanoikeuden tuomiosta Turun hovioikeuteen, joka vahvisti alioikeuden päätöksen 13. maaliskuuta 1909. Sekä uusi maanvuokra-asetus ja maanvuokrasopimukset jäädyttänyt asetus oli julkaistu edellisenä päivänä, ja torpparit valittivat uudelleen hovioikeuteen. […]
