Suomen Suuriruhtinaanmaan asetuskokoelma No. 17/1917 Julistuskirja Keskellä suurta taistelua ulkonaista vihollista vastaan, joka jo lähes kolme vuotta on koettanut lannistaa isänmaatamme, on Herra Jumala nähnyt hyväksi lähettää Venäjälle uuden raskaan koettelemuksen. Alkaneet sisäiset kansanlevottomuudet uhkaavat vaikuttaa turmiollisesti sitkeän sodan vastaiseen käyntiin. Venäjän kohtalo, meidän sankarillisen armeijamme kunnia, kansan onni, koko meidän kalliin Isänmaamme tulevaisuus vaativat, […]
Pavel Miljukov piti 14. marraskuuta 1916 Venäjän valtakunnanduumassa puheen, jossa hän arvosteli aikaisempaa kärkevämmin keisarikunnan hallitusta. Arvostelu suuntautui pääministeri Boris Stürmeriin ja nimettömänä myös saksalaissyntyiseen keisarinna Aleksandraan. Keisarinna johti käytännössä politiikkaa, kun keisari Nikolai II toimi armeijan ylipäällikkönä. Duuman puhemies Mihail Rodzjanko esti puheen pääsyn lehtiin, joten siitä voitiin tuoreeltaan kertoa vain yleisvaikutelma. Puheen herättämän […]
Maitotoimituksista Helsinkiin saatu aikaan sopu. Työmiehen paperipulaan ei ratkaisua. Pieni erä lisää paperia. Helsingin vedentarpeen tyydyttäminen. Varokaa varkaita yleisissä saunoissa. Hätäaputöihin varoja. Huolimatonta kallionlouhintaa. Duuman avajaisistunto. Herroilla Pohjolan pidot Kalevalanpäivänä. Työmies 28.2.1917, koko lehti Työmies kertoi STT:n uutisen perusteella, että Venäjälle maitoa vievät tahot olivat ilmoittaneet sunnuntaina 25. helmikuuta hyväksyvänsä uuden vientijärjestelmän. Senaatille annetussa vastauksessa […]
Ensimmäinen maailmansota romutti Venäjän talouden, joka oli ennen sodan syttymistä ollut nopeassa kasvussa. Rupla oli kultakannassa ja sen arvo oli vakautunut. Silti Venäjän taloudessa oli heikkouksia. Venäjän kauppavaihto oli samalla tasolla kuin Belgian ja vain viidennes Britannian tasosta. Myös Venäjän pääomamarkkinat olivat kehittymättömät. Maailmansodan sytyttyä 1914 Nikolai II kielsi votkan myynnin ensin liikekannallepanon ajaksi ja […]
Vuonna 1912 valitussa neljännessä duumassa oli 448 edustajaa. Duumassa olivat alun perin edustettuna oikeistolaiset (154), Lokakuun 17:n päivän liitto (Sojuz 17 oktjabrja, oktobristit 95), perustuslaillisdemokraattinen puolue (Konstitutsionnaja demokratitšeskaja partija =KD, ”kadetit”, 57), progressistit (41), keskustapuolue (33), nationalistit (22), Venäjän eri kansallisuuksien edustajat (21), Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue (15, joista 6 bolsevikkia) ja trudovikit (maltillinen vasemmistopuolue10). Liberaalit […]
Keisarikunnan ensimmäinen ja ainoaksi jäänyt laaja väestölaskenta toimeenpantiin vuonna 1897. Väkiluku oli 125 640 021 asukasta ja väentiheys 5,8 asukasta / neliökilometri. Yhdysvalloissa oli 103 miljoonaa asukasta vuonna 1917. Väestönlaskenta ei koskenut Suomea, jossa oli 2,6 miljoonaa asukasta. Venäjän pinta-ala oli 21,8 miljoonaa neliökilometriä 1916. (TARK) Väestönkasvu oli Venäjällä nopeaa keisarivallan viimeisinä vuosina. Myös kaupungistuminen vauhdittui etenkin […]
Sokerinmyynti korteilla alkaa 16. marraskuuta. Keskusvallat antaneet julistuksen Puolan kuningaskunnan perustamisesta. Verdunin taistelu katsottava päättyneeksi. Yhdysvalloissa tiukka presidentinvaali – Wilson todennäköinen voittaja. Arkkiherttua Kaarle ja Falkenhayn haavoittuneet. Lauri Kettusen vaikutelmia Pietarista ja Virosta. Sosialistit ja SOK. Helsingin Suomalaisella naisvoimisteluseuralla näytös. Hagasta Heikinpuistoon raitiovaunulla. Sanakirjaosakeyhtiön anti etenee. Uusi Suometar 12.11.1916, koko lehti Helsingin kaupungin muonituslautakunta ilmoitti […]
Venäläiset viettivät toukokuussa 1908 näyttävästi Viaporin valtauksen 100-vuotisjuhlia. Suomalaiset lehdet julkaisivat juhlallisuuksista lyhyen uutisen. Ne painoivat myös keisarin Nikolai II:n juhlaan lähettämän lyhyen sähkeen. Vaasa-lehdessä uutinen juhlista ilmestyi 14.5.1908 seuraavassa muodossa: ”Viaporin vallotuksen satavuotisjuhlaa on viime viikon lopulla vietetty linnotuksessa. Perjantaina pidettiin sielunmessuja Santahaminassa w. 1855 ja 1906 kaatuneiden sotilasten muistolle ja Ehrensvärdin patsaan luona […]
Venäjällä pantiin tarkasti merkille Snellmanin merkkivuoden juhlinta. Finlandskaja Gazeta tulkitsi 1906 suomalaisten juhlineen Suomen aineelliselle, henkiselle ja yhteiskunnalliselle kehityksen Venäjän tuella pohjan luonutta fennomaanisen liikkeen johtajaa. Snellman-elämäkerta oli ilmestynyt venäjäksi jo 1903 Venäjän valtion kustantamana. Teoksesta oli tosin jätetty pois Snellmanin roolia Aleksanteri II:n ja kenraalikuvernööri Bergin aikana. Venäjän kansallisessa elämänkerrastossa ilmestyi 1908 nelisivuinen artikkeli […]
Päiviö Tommila määrittelee Suomen autonomisen aseman luomisen alkaneen 1. joulukuuta 1808, jolloin keisari määräsi Suomea koskevat asiat esiteltäväksi suoraan hänelle. Samana päivänä perustettiin keisarin alaisuuteen Suomen kenraalikuvernöörin toimi, jonka ensimmäiseksi haltijaksi tuli kenraali G. M. Sprengtporten. ”Joulukuun 1. päivän päätökset muodostivat sen pohjan, jolle 1800-luvun kuluessa rakentui voimakkaasti omaleimainen autonominen Suomi.” Tommilan tulkinta sisältyy valtioneuvoston […]
