Sök resultat för: ”Venäjä”

Uusi Päivä 29.6.1917

Senaatti poistanut sotilasmiljoonat valtion menosäännöstä. Kenraalikuvernöörin kanslia – Venäjän vai Suomen virasto? Viljan ja rehun saantitoiveet Venäjältä vähäiset. Amerikasta jauhoja Suomeen. Työriitoja kirjapainoalalla. Konrad Lehtimäen tulevaisuusromaani. Perustuslakivaliokunnan mietintö senaatin vallan laajentamisesta. Uusi Päivä 29.6.1917, koko lehti Senaatti on poistanut Venäjälle ennen suoritetut sotilasmiljoonat Suomen valtion menosäännöstä. Se perustelee päätöstään sillä, että 20. maaliskuuta annetulla julistuskirjalla […]

Väinö Tanner 20.4.1917: Nälkää on organiseerattava, jotta varastot riittäisivät

Elintarvelain lähetekeskustelu käytiin eduskunnassa 20. huhtikuuta 1917. Hallituksen puolesta puheenvuoron käytti valtiovaraintoimituskunnan päällikkö senaattori Väinö Tanner. Osuusliike Elannon toimitusjohtajan paikalta senaattoriksi siirtyneen Tannerin puheesta jäi yleiseen käyttöön ilmaisu ”nälän organiseeramisesta”. ”Siihen mielenkiintoon nähden, jolla tätä kysymystä epäilemättä Eduskunnassa tullaan käsittelemään, lienee paikallaan jollakulla sanalla tehdä selvää hallituksen kannasta asiassa ja samalla myöskin selostaa lähemmin niitä […]

Venäjällä riitti viljaa – kuljetukset eivät toimineet

Keisarikunnan elintarviketilanne oli Ukrainan viljavien peltojen ansiosta parempi kuin muiden suurten sotaakäyvien maiden. Venäjä oli vienyt yli 30 prosenttia tuottamastaan viljasta ennen ensimmäistä maailmansotaa. Kun Venäjä ei kyennyt viemään viljaa, niin sitä riitti sodan ensimmäisten vuosien aikana runsaasti omaan kulutukseen. Myös Suomi kykeni korvaamaan Venäjän-tuonnilla viljan, jota oli pääosin tuotu ennen maailmansodan syttymistä Saksasta. Suomeen […]

Näkökohtia Suomen valtio-oikeudellisesta asemasta.

Heikki Ritavuori käsitteli Uuden Päivän näytenumerossa Suomen ja Venäjän välistä suhdetta. ”Venäjän väliaikaisen hallituksen lakineuvottelukunta on ilmaissut kantansa olevan sen, että Venäjän väliaikainen hallitus ei voi muuttaa Venäjän ja Suomen välistä suhdetta. Samalle kannalle näkyy myös asettuneen Venäjän porvarillinen sanomalehdistö. Väliaikainen hallitus on suvereenioikeuksien väliaikainen haltija ja niiden suojelija siihen saakka, kunnes kansalliskokous täydellä vallalla […]

Uusi Päivä 10.5.1917: Suomen kansan pyrittävä valtiolliseen itsenäisyyteen

Uuden Päivän päätoimittaja Kaarlo Koskimies käsitteli ensimmäisessä pääkirjoituksessaan Suomen valtio-oikeudellista asemaa Venäjän yhteydessä. Lehden mukaan oli syytä pyrkiä täyteen itsenäisyyteen. ”Kysymys Suomen valtio-oikeudellisen aseman vastaisesta järjestämisestä on Venäjän vallankumouksen aiheuttamien suurten tapausten yhteydessä astunut päiväjärjestykseen ja tunkee sitä enemmän huomiomme etualalle, mikäli Venäjän perustavaa kansalliskokouksen pitämistä koskevat suunnitelmat selvenevät ja sille jätettävien ehdotusten pääpiirteet alkavat tulla hahmotelluiksi. Venäjän […]

Ståhlbergin perustuslakikomitea 1917

Senaatti asetti 31.3.1917 komitean laatimaan ehdotukset esityksiksi eduskunnan esitysoikeuden laajentamisesta, tulliverotuksen ja valtion koko rahasäännön saattamisesta eduskunnan päätäntävallan alaisiksi, eduskunnan päättämien lakien voimaansaattamisen turvaamisesta, hallituksen saattamisesta eduskunnalle vastuunalaiseksi sekä muista säännöksistä, joiden kautta maan valtiosääntöä kehitetään. Komitean tehtävänä oli myös valmistella ehdotus Suomen Suuriruhtinaanmaan uudeksi hallitusmuodoksi. Puheenjohtajana toimi puoluekannaltaan nuorsuomalainen professori K. J. Ståhlberg. Komiteaan […]