11.1.
Valtion Filmitarkastamo kieltää Valentin Vaalan ohjaaman Niskavuoren naiset -elokuvan esittämisen. Sirkka Sarin esittämän Ilonan ja Tauno Palon näyttelemän Aarnen rakkauskohtaus makuuhuoneessa on tarkastamon mielestä sopimaton. Elokuvaa leikataan ja se saa ensi-iltansa 16. tammikuuta.
24.–28.2.
Hiihdon MM-kisat Lahdessa. Pauli Pitkänen voittaa 18 km, Kalle Jalkanen 50 km ja Suomi viestin. 50 km:llä 11 parhaan joukkoon mahtuu vain yksi ulkomaalainen. Kisoja seuraa yli 60 000 katsojaa.
5.3.
Gunnar Bärlund tyrmää Buddy Baerin 7. erässä Madison Square Gardenissa. The Ring -lehti sijoittaa hänet tämän jälkeen maailmanmestari Joe Louisin toiseksi haastajaksi.
12.3.
Saksan joukot miehittivät Itävallan, josta tulee osa Suur-Saksaa.
16.5.
Helsingin Stadionin ensimmäisenä yleisötapahtumana järjestetään vapaussodan päättymisen 20-vuotisjuhla, johon osallistuu 25 000 ihmistä. Stadion oli käytännössä täynnä, sillä itäkatsomo oli vielä rakentamatta.
20.5.
Eduskunta hyväksyy lain puolustuslaitoksen perushankinnoista, jotka rahoitetaan nostamalla tulo- ja omaisuusveroa 20 prosentilla.
26.–29.5.
Sosialistisen urheiluinternationaalin Brysselin kongressi myöntää Helsingille vuoden 1943 työläisolympiakisojen isännyyden. Kongressi jättää jäsenliitoille vapaat kädet yhteistoimintaan maidensa demokraattisten porvarillisten urheilujärjestöjen kanssa.
29.5.
8 000 ihmistä juhlii kotimaassa käyvää Gunnar Bärlundia Helsingin Rautatieasemalla.
12.6.
Helsingin Stadion vihitään käyttöön juhlallisin menoin 16 000 katsojan todistaessa tapausta. Vihkiäispuheen pitää tasavallan presidentti Kyösti Kallio. Vihkiäiskilpailuihin osallistuu myös Työväen Urheiluliiton urheilijoita.
18.–21.6.
SVUL:n voimistelun suurkisat ja SNLL:n 40-vuotisjuhlat järjestetään yhteisesti Helsingissä.
7.7.
Japanin hallitus kehottaa Tokiota luopumaan vuoden 1940 olympiakisoista.
11.7.
Tokio ehdottaa KOK:lle uuden isäntäkaupungin etsimistä.
12.7.
KOK:n puheenjohtaja Henri de Baillet-Latour ilmoittaa KOK:n Suomen edustajalle Ernst Krogiukselle sähkeitse, että jos Tokio luopuu virallisesti kisoista, ne tarjotaan Helsingille.
16.7.
Tokion olympiakisojen järjestelykomitea tekee virallisen päätöksen luopua vuoden 1940 kisoista ja tiedottaa asiasta sähkeellä KOK:n puheenjohtajalle.
16.7.
Valtioneuvoston ja Helsingin kaupunginhallituksen asettama komitea päättää yksimielisesti, että Helsingin tulee ottaa KOK:n tarjous vastaan. Krogius tiedottaa asiasta sähkeitse Baillet-Latourille.
18.7.
Baillet-Latour lähettää KOK:n virallisen tarjouksen 1940 kisojen järjestämisestä Krogiukselle.
19.7.
Helsingin kaupunginhallitus vastaa KOK:lle ottavansa vastaan vuoden 1940 olympiakisat. Kaupunginvaltuusto siunaa päätöksen 23.7.
18.8.
Olympiakomitea perustaa vuoden 1940 olympiakisojen järjestelytoimikunnan, johon nimitetään Urho Kekkosen, J. W. Rangellin ja Ernst Krogiuksen lisäksi valtion edustajina Hugo Österman ja Mauno Pekkala, Helsingin kaupungin edustajina Erik von Frenckell ja Johan Helo.
19.8.
Olympiakisojen järjestelytoimikunta valitsee ensimmäisessä kokouksessaan puheenjohtajakseen J.W. Rangellin.
3.–5.9.
Yleisurheilun EM-kisoissa Pariisissa Suomi voittaa viisi kultamitalia: Taisto Mäki (5000 m), Ilmari Salminen (10 000 m), Väinö Muinonen (maraton), Onni Rajasaari (kolmiloikka) ja Matti Järvinen (keihäänheitto). Tulosta pidetään yleensä pettymyksenä.
29.9.
Saksa, Italia, Ranska ja Iso-Britannia solmivat Münchenin sopimuksen: Sen nojalla Saksa voi liittää Tšekkoslovakian väestöltään saksalaisenemmistöiset sudeettialueet joutumatta konfliktiin Ranskan ja Ison-Britannian kanssa.
16.10.
Yrjö Nikkanen tekee Kotkassa keihäänheiton ME:n 78,70. Ennätys on voimassa lähes 15 vuotta.
18.10.
Kirkolliskokous hyväksyy Uuden testamentin suomennoksen. Vanhan testamentin käännös on hyväksytty 1933.
3.11.
Stadionin laajennustyöt alkavat. Laajennuksen jälkeen stadionille on määrä mahtua yli 60 000 katsojaa.
9.11.
Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta päättää esittää, että eduskunta myöntäisi valtuudet 200 miljoonan markan palkinto-obligaatiolainan ottamiseen olympiakisamenojen peittämiseksi. Lisäksi esitetään 40 miljoonan markan tappiotakuun myöntämistä.
16.11.
Saksaa arvostellut ulkoministeri Rudolf Holsti joutuu eroamaan. Tasavallan presidentti Kyösti Kallio nimeää hänen seuraajakseen 12. joulukuuta Helsingin Sanomien päätoimittajan Eljas Erkon.
22.11.
Sisäministeri Urho Kekkonen lakkauttaa Isänmaallisen Kansanliikkeen. Eduskunta hyväksyy päätöksen kiivaan keskustelun jälkeen äänin 121–42. Helsingin raastuvanoikeus kumoaa kuitenkin 30.11. puolueen lehtien ilmestymiskiellon, eikä vahvista IKL:n toiminnan lakkauttamista.
7.12.
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyy suunnitelmat uimastadionin ja velodromin rakentamisesta. Rakennustyöt alkavat samanaikaisesti 15.12.
12.12.
Eduskunta hyväksyy 200 miljoonan markan olympiabudjetin ilman muutoksia.