1.1.

Strömberg tuo vuoden 1936 alussa markkinoille sähköliesimallistonsa.

6.–16.2.

Garmisch-Partenkirchenin talviolympialaisissa Suomen 4×10 kilometrin viestijoukkue saavuttaa olympiakultaa. Garmisch-Partenkirchenin viestihiihto on myös ensimmäinen Suomeen suorana radioitu olympiakilpailu – selostajana toimii Harri Eljanko.

13.2.

Pääministeri Kivimäki ilmoittaa, että uusi yliopistolakiesitys annetaan vasta vaalien jälkeen syksyllä – hallituksessa RKP:ta edustaneet Rolf Witting ja Eric J. Serlachius jättävät eroanomukset ja ero myönnetään 28.2.

31.3.

Hella Vuolijoen salanimellä Juhani Tervapää kirjoittama näytelmä Niskavuoren naiset saa ensiesityksensä Kansallisteatterissa.

3.6.

Ruotsin kuningas Kustaa V aloittaa yksityisluontoisen Suomen-vierailun Kultarannasta.

3.–8.6.

KOK:n puheenjohtaja Henri de Baillet-Latour vierailee Suomessa tutustumassa vuoden 1940 kisahankkeeseen. Kiertomatkaan kuuluu myös käynnit Kuopiossa ja Lahdessa tarkastamassa talviolympiakisojen edellytyksiä.

8.6.

Helsingin Stadionin peruskivi muurataan – seremoniaan osallistuu myös KOK:n puheenjohtaja Henri de Baillet-Latour.

10.6.

Valtioneuvosto päättää myöntää Helsingin olympiahankkeelle 1940 tarvittavan valtiontakuun.

1.–2.7.

Vuoden 1936 eduskuntavaaleissa sosiaalidemokraatit kasvattavat paikkamääränsä 83:een.

6.7.

Norjan kruununprinssiparin Märthan ja Olavin yksityisluontoinen Suomen-vierailu alkaa Kultarannasta.

31.7.

KOK:n kokous Berliinissä päättää vuoden 1940 olympiaisännästä. Tokio voittaa Helsingin äänin 36–27. Erik von Frenckell jättää Helsingin kaupungin anomuksen vuoden 1944 kisoista.

1.8–16.8.

Berliinin kesäolympiakisoissa Suomen joukkue saavuttaa 19 mitalia – 7 kultaa, 7 hopeaa ja kuusi pronssia. Ilmari Salminen, Arvo Askola ja Volmari Iso-Hollo saavuttavat kolmoisvoiton olympiakisojen 10 000 metrin juoksussa.

6.8.

Suomen Naisten Liikuntakasvatusliiton 200-henkinen joukkue esittää näytösvoimistelua Berliinin Olympiastadionin yleisölle.

22.9.

Pääministeri Kivimäen toimeksiannosta laaditut, kansanrintamatoimintaa Suomessa käsittelevät Etsivän keskuspoliisin muistiot vuotavat julkisuuteen – muistioissa mainittujen nimien joukossa on myös maatalousministeri Kalle Jutila.

23.9.

Maalaisliittolainen maatalousministeri Kalle Jutila jättää eroanomuksen.

25.9.

Kivimäen hallitus saa eduskunnalta epäluottamuslauseen.

7.10.

Kyösti Kallion hallitus nimitetään.

12.10.

Entinen pääministeri T. M. Kivimäki laatii tasavallan presidentti P. E. Svinhufvudin pyynnöstä uutta ulkoministeriä varten muistion suhteista Neuvosto-Venäjään ja Saksaan.

4.11.

Tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud selvittää 4. marraskuuta päivätyssä muistiossaan, miksi hän ei ottanut sosiaalidemokraatteja hallitukseen.

7.11.

Sosiaalidemokraatit asettavat presidenttiehdokkaakseen Väinö Tannerin.

18.11.

Helsingin Olympiastadionin harjannostajaisjuhla.

29.11.

Edistyspuolue asettaa presidenttiehdokkaaksi K. J. Ståhlbergin.

2.12.

Maalaisliitto asettaa presidenttiehdokkaaksi Kyösti Kallion.

6.12.

Porvaripuolueet asettavat presidenttiehdokkaakseen P. E. Svinhufvudin.

8.12.

Oikeusministeri Urho Kekkonen pitää eduskunnassa puheen urheilun eheytyksestä järjestöjen itsenäisyyden ja tasa-arvoisuuden pohjalta ja sanoo olevansa valmis ”menemään puoliväliin yhteistoiminnan aikaansaamiseksi” Työväen Urheiluliiton kanssa.

16.12.

Malmin lentokenttä Helsingissä otetaan käyttöön.