21.1.
Suomi ja Neuvostoliitto allekirjoittavat hyökkäämättömyyssopimuksen.
2.2.
Tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud avaa valtiopäivät ja toivoo järjestyksen säilyvän maassa: ”Täytyy valittaen todeta, että kaikki kansalaiset eivät ole tästä selvillä, vaan että uhmaa valtiovaltaa vastaan ja väkivallantekojakin edelleen jatkuu.”
4.–13.2.
Lake Placidin talviolympiakisat – Veli Saarinen ja Väinö Liikkanen saavuttavat 13.2. kaksoisvoiton 50 kilometrin hiihdossa.
9.2.
Tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud vahvistaa uuden väkijuomalain, joka kumoaa vuonna 1919 voimaan tulleen kieltolain.
27.2.
Ohkolan välikohtaus, joka aloittaa Mäntsälän kapinan. Sosiaalidemokraatti, tohtori Mikko Erich pitää puheen Mäntsälän Ohkolan työväenyhdistyksen iltamassa – mäntsäläläiset piirittävät työväentalon ja levottomuuksien takia nimismies joutuu keskeyttämään tilaisuuden.
29.2.
Lapuan liike pitää Hämeenlinnassa kokouksen, josta lähetetään tasavallan presidentille ja valtioneuvostolle nykyisen hallituksen eroa vaativa sähkösanoma. Lapuan liike päättää myös ryhtyä kannattamaan mäntsäläläisiä.
29.2.
Uusi asetus mahdollistaa yleisen järjestyksen vaarantavien painotuotteiden julkaisun estämisen, kiihottamisesta epäiltyjen kokousten kieltämisen sekä kiihottajiksi epäiltyjen henkilöiden vangitsemisen – hallitus määrää Lapuan liikkeen johtomiehet Vihtori Kosolan, Iivari Koiviston, K. M. Walleniuksen ja Walde Sarion pidätettäviksi.
29.2.
Ilta-Sanomat ilmestyi ensimmäisen kerran.
1.3.
Ministerit Niilo Solja ja K. E. Kilpeläinen jättävät eroanomukset protestina Lapuan liikkeen johtomiesten pidätykselle.
1.3.
Lapuan liikkeen johto siirtyy Hämeenlinnasta Vanajaan ja myöhemmin Riihimäelle.
2.3.
Tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud pitää radiopuheen: ”Käsken kaikkia suojeluskuntalaisia kuuliaisina laeille ja valalleen viipymättä palaamaan kotiseudulleen ja seuraamaan ainoastaan oman päällystönsä käskyjä.”
2.3.
Tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud saa Mäntsälän kapinallisilta sähkösanoman, jossa pyydetään jättämään uuden hallituksen muodostaminen kenraali Waldenin tehtäväksi siinä tapauksessa, että hallitus eroaisi.
3.3.
Tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud vapauttaa ministerin tehtävistä eroa pyytäneet Soljan ja Kilpeläisen ja nimittää uusiksi ministereiksi kenraali Lennart Oeschin ja Erkki Paavolaisen.
4.3.
Lapuan liikkeen johto siirtyy Riihimäeltä Mäntsälään.
5.–6.3.
Yöllä käytyjen neuvottelujen jälkeen everstiluutnantti Elja Rihtniemi ilmoittaa, että Mäntsälän kapinan johtajien kanssa oli saatu aikaan sopimus – mäntsäläläiset johtajat Kosola, Sario, Wallenius, Somersalo ja Susitaival lupaavat ilmoittautua viranomaisille maanantaiaamuun klo 10 mennessä.
7.3.
Mäntsälän johtajista everstiluutnantti Paavo Susitaival ja kapteeni Lahja Veijola määrätään vangittaviksi.
9.3.
Hallituksen tiedonannossa eduskunnalle katsotaan Mäntsälän kapinan olevan harkittu vallankaappausyritys, johon oli jo pidempään valmistauduttu.
10.3.
Vt. pääministeri Juho Niukkanen kiittää eduskunnassa pitämässään puheessa tasavallan presidentti P. E. Svinhufvudia kapinan kukistamisesta.
14.3.
Tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud nimittää Viipurin läänin maaherran Arvo Mannerin toiseksi sisäministeriksi eroa pyytäneen kenraalimajuri Oeschin tilalle.
23.3.
Valtion urheilulautakunta asettaa TUL:n valtionavustuksen noston ehdoksi sen, että liitto sallii urheilijoidensa ottaa osaa Suomen kansainvälisiin edustuskilpailuihin.
7.4.
Opetusministeriö asettaa urheilun valtionavun nostamisen ehdoksi sen, että järjestö sallii urheilijoidensa osallistua kansainvälisiin edustuskilpailuihin. Tämä merkitsee TUL:n 192 000 markan avustuksen jäädyttämistä.
8.5.
Ensimmäiset Eläintarhan kilpa-ajot järjestetään Helsingissä – autokilpailun voittaa 40 000 katsojan edessä ruotsalainen Per Widengren.
10.5.
Tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud vahvistaa Mäntsälän kapinan jälkimainingeissa syntyneen lakiesityksen, jossa kapinaan vain vähäisesti osallistuneita armahdetaan.
15.5.
Työväen Urheiluliiton ylimääräinen liittoneuvosto hylkää yksimielisesti opetusministeriön vaatimuksen valtionavun nostamisen ehdoista.
28.5.
Lapuan Liike ry:n toimintakielto vahvistetaan.
5.6.
Lapuanliikkeen aatteelliselle pohjalle tukeutuva Isänmaallinen Kansanliike perustetaan Hämeenlinnassa.
7.6.
K. R. Kares luovuttaa P. E. Svinhufvudille 3 000 kansalaisen allekirjoittaman adressin, jossa pyydetään vapauttamaan vangitut Lapuanliikkeen johtajat. Adressi ei johda mihinkään toimiin.
11.–14.6.
Nivalassa puhkeaa pula-ajan toivottomuuden lietsoma konikapina. Poliisi kukistaa kapinan voimakeinoin 14. kesäkuuta. Konikapinassa ei ole kyse varsinaisesta kapinasta, vaan pula-ajan synnyttämästä liikehdinnästä. Kahdeksan kapinaan osallistunutta tuomitaan kuritushuonerangaistuksiin, mutta heidät armahdetaan 1933.
17.6.
Kesäkuun levottomuuksien takia hallitus päättää tasavallan suojelulain nojalla vangituttaa eräitä mäntsäläläisiä – Mäntsälään lähetetyt poliisikunnan osasto ja sotaväen rykmentti tapaavat vain yhden pidätettäväksi määrätyn.
17.–19.6.
Tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud vierailee Virossa hallituksen päämiehen, riigivanem Jaan Teemantin luona.
17.7.
Neljä miestä tunkeutuu puolustusministeri Jalo Lahdensuon kotitaloon Lapualla – ministeri pidättää yhden tunkeutujista muiden päästessä pakoon.
21.7.
Valtioneuvoston kokouksessa toinen sisäministeri Arvo Manner esittää Uudenmaan läänin maaherra, kenraali Bruno Jalanderin vapauttamista virasta tämän epäonnistuttua levottomuuksia estämisessä – tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud vahvistaa virasta vapautuksen 15. elokuuta lukien.
24.7.
Lapualla järjestetään suuri kokous, jossa väkivallanteot tuomitaan.
26.7.
Turun hovioikeus alkaa käsitellä Mäntsälän kapinaan osallistumisesta syytettyjen 102 henkilön tapauksia.
28.7.
IAAF:n hallituksen kokous Los Angelesissa vahvistaa, ettei Paavo Nurmi saa osallistua olympiamaratonille.
30.7.–14.8.
Los Angelesin kesäolympiakisoissa Suomen joukkue saavuttaa 25 mitalia: 5 kultaa, 8 hopeaa ja 12 pronssia. Suomalaisurheilijoiden komein menestys on Matti Järvisen johdolla 4.8. saavutettu keihään kolmoisvoitto.
9.9.
Urheiluliiton johtokunta päättää Nurmi-jutun jälkitunnelmissa, että suomalaiset yleisurheilijat eivät toistaiseksi saa kilpailla Ruotsissa.
2.10.
Pesäpallon ensimmäinen Itä–Länsi -ottelu pelataan Hesperian kentällä Helsingissä. Länsi voittaa juoksuin 11–4.
14.10.
Mäntsälän kapinajohtajista tutkintavankeuteen yhä jääneet aloittavat syömälakon.
11.11.
Isänmaallisen Kansanliikkeen äänenkannattaja Ajan Suunta alkaa ilmestyä. Se korvaa lokakuussa lakkautetun Lapuanliikkeen lehden Ajan Sanan.
21.11.
Turun Hovioikeus antaa tuomionsa Mäntsälän kapinasta – syytetyistä 44 vapautetaan ja 52 tuomitaan vapausrangaistukseen. Tuomituista 32 saa ehdollisen tuomion 3 vuoden koetusajalla, ja 20 ehdottoman.
3.12.
Ruotsin kruununprinssipari Kustaa Aadolf ja Louise saapuvat valtiovierailulle Suomeen.
7.12.
Tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud päättää olla antamatta hallituksen maalaisliittolaisen enemmistön esitystä korkokannan säännöstelystä eduskunnalle – pääministeri Juho Sunila pyytää eroa.
9.12.
Tasavallan suojelulain nojalla annetut helmikuun 29. pv:n ja elokuun 19. pv:n asetukset kumotaan olojen rauhoituttua.
14.12.
T. M. Kivimäen hallitus nimitetään.