15.–16.3.
Lapuan toisessa suuressa kansalaiskokouksessa vaaditaan Kallion hallituksen eroa ja uuden muodostamista – kansanliike nimeää presidenttiehdokkaakseen P. E. Svinhufvudin. Kokous perustaa Suomen Lukko -nimisen järjestön johtamaan kommunisminvastaista taistelua Suomessa.
28.3.
Kommunistilehtien kirjoittelua vastustava väkijoukko tuhoaa Työn Äänen kirjapainon Vaasassa.
3.4.
Eduskunta hyväksyy v. Bornin ehdotuksen perusteltuun päiväjärjestykseen siirtymisestä.
9.4.
72 henkilöä ilmoittautuu syylliseksi Vaasan kirjapainon hävittämiseen.
1.5.–15.9.
Lapualaisten suorittavat Suomessa 254 poliittista kyyditystä, joista kolme päättyy murhaan.
1.6.
Suomen laivaston ensimmäinen sukellusvene ”Vetehinen” lasketaan vesille.
4.6.
Vaasan raastuvanoikeudessa käsitellään kirjapainon särkemisjuttua – kiihtynyt väkijoukko hyökkää kantajan asiamiehen, kansanedustaja, hovioikeudenauskultantti Asser Salon ja kirjapainon faktorin Esko Niemisen kimppuun.
11.6.
Helsingissä järjestetyn Suomen Lukon johtokunnan ja valtuuskunnan jäsenten kokouksen hyväksymä adressi viedään tasavallan presidentille – adressissa vaaditaan monia kommunismin vastaisia toimia.
13.6.
Martti Pihkala esittää P. E. Svinhufvudille, että tämä varautuisi muodostamaan uuden hallituksen, mikäli Kallion hallitus joutuisi eroamaan. Svinhufvudille annetaan miettimisaikaa puoleenyöhön saakka.
14.6.
P. E. Svinhufvud osallistuu maakuntain miesten kokoukseen – vastoin maakuntain miesten toivomuksia Svinhufvud luottaa edelleen siihen, että Kallion hallitus onnistuu selvittämään tilanteen.
19.6.
Maalaisliiton puoluekokous suhtautuu epäillen Lapuan liikkeeseen.
21.6.
Lapualla järjestetään maakuntain edustajien yhteinen kokous, jossa neuvotellaan talonpoikaismarssista Helsinkiin.
27.6.
TUL:n juoksijatähti Lauri Virtanen kilpailee ensi kerran SVUL:n alaisuudessa. ”Loikkaus” herättää katkeruutta hänen entisessä liitossaan.
30.6.
Lapuan liikkeen kymmenhenkinen valtuuskunta saapuu Helsinkiin tapaamaan tasavallan presidenttiä ja hallitusta – Lapuan liike vaatii monia kommunistista toimintaa estäviä lakimuutoksia.
1.7.
Eduskunta kokoontuu käsittelemään lakia tasavallan suojelemisesta sekä esityksiä muutoksiksi vaalilakiin ja valtiopäiväjärjestykseen.
1.7.
Työväen Urheilulehden viimeinen numero ilmestyy. Lehden kirjapaino on suljettu ja TYK:n toimisto takavarikoitu. Poliisitutkimukset ajavat tämän jälkeen TYK:n ja kommunistisen urheiluliikkeen maan alle.
2.7.
Kyösti Kallion hallitus jättää eropyynnön.
3.7.
Tasavallan presidentti Relander kutsuu P. E. Svinhufvudin luokseen ja kehottaa tätä muodostamaan uuden hallituksen.
4.7.
P. E. Svinhufvudin hallitus nimitetään.
5.7.
Sisäministeri Erkki Kuokkanen antaa määräyksen kommunististen kansanedustajien vangitsemisesta – hallitus vaatii, että Lapuan liike luovuttaa viranomaisille muiluttamansa kommunistiset kansanedustajat Jalmari Rötkön ja Eino Pekkalan.
5.7.
TUL:n entinen puheenjohtaja Eino Pekkala kaapataan kyyditettäväksi kesken eduskunnan perustuslakivaliokunnan istunnon.
5.–6.7.
Suomi häviää Unkarille yleisurheilumaaottelussa Budapestissä pistein 76–85.
7.7.
Lapuan liike järjestää Helsingissä suuren talonpoikaismarssin.
15.7.
Tasavallan presidentti Relander antaa käskyn uusien eduskuntavaalien toimittamisesta.
18.7.
Lapuan liike kyydittää eduskunnan varapuhemiehen, Tampereen pormestarin Väinö Hakkilan Lapualle. Hakkila muun muassa pakotetaan istumaan muurahaispesään kyydityksen aikana. Pääministeri P. E. Svinhufvud lupaa hallituksen toimia asian selvittämiseksi.
28.7.
Matti Järvinen saavuttaa ensimmäisen keihäänheiton ME:nsä: Tukholman stadionilla syntyy tulos 72,38. Ruotsalainen Idrottsbladet otsikoi: ”Mongolien päivä Stadionilla”.
2.8.–3.8.
Valtioneuvostossa käydään pääministeri P. E. Svinhufvudin johdolla neuvotteluja Lapuan liikkeen edustajien kanssa – päätetään perustaa ”isänmaallinen vaaliliitto” tulevia vaaleja varten.
8.9.
Suojeluskuntatalon kansalaiskokouksessa laaditaan pääministeri P. E. Svinhufvudille sähkösanoma, jossa vaaditaan Uudenmaan läänin maaherran, kenraali Bruno Jalanderin vapauttamista toimestaan – Jalander oli ehdottanut painovapaudesta annettujen tiukennettujen määräysten sovittamista myös lapualaislehtiin. Svinhufvud kieltäytyy.
14.9.
Matti Järvinen parantaa Viipurissa keihään ME:tään tulokseen 72,93.
17.9.
SDP:n kansanedustaja Väinö Tanner kritisoi Tampereella pitämässään puheessa hallitusta saamattomaksi.
1.–2.10
Vuoden 1930 eduskuntavaaleissa porvarilliset puolueet saavat täpärän vaalivoiton – eduskuntaan saadaan kommunistilakien hyväksymiseen vaadittu enemmistö.
12.10.
HIFK voittaa ensimmäisen jalkapallon sarjamuotoisen Suomen mestaruuden lyömällä TPS:n uusintaottelussa 4–1. Sarjassa joukkueet päätyivät tasapisteisiin.
15.10.
Entinen tasavallan presidentti K. J. Ståhlberg ja hänen puolisonsa kyyditetään Helsingistä Joensuuhun. Kyyditsijöiden toimeksiantajaksi paljastuu Suomen Lukon sihteeri ja Yleisesikunnassa palveleva tiedottaja, tuomari Mikko Jaskari, joka vastaanotti käskyjä kenraalimajuri Martti Walleniukselta ja everstiluutnantti Eero Kuussaarelta.
16.10.
Hallitus käsittelee Uudenmaan läänin maaherran, kenraali Bruno Jalanderin pyyntöä päästä palaamaan Tukholmasta Suomeen virkaansa hoitamaan – seuraavana päivänä Jalanderia on Suomessa vastaanottamassa joukko mielenosoittajia.
19.–20.10.
Entiset TUL:n ja TYK:n nyrkkeilijät Gunnar Bärlund ja Bruno Ahlberg esiintyvät ensi kerran SVUL:n kilpailuissa.
20.10.
Viranomaisten vaatiessa Jalmari Rötkön ja Eino Pekkalan kyyditsijöiden luovuttamista Ostrobotnialla järjestetään Lapuan liikkeen kokous, jossa päätetään, että kyyditsijöiden tulisi laajasti ilmoittautua viranomaisille – kyydityksiin syyllisyytensä tunnustaneiden lukumäärä lähtee kasvuun.
21.10.
Eduskunnan puhemieheksi valitaan Kyösti Kallio.
22.10.
Valtiopäivien avajaisissa pitämässään puheessa pääministeri P. E. Svinhufvud arvioi, että edistysaskeleita oli jo otettu kommunismin poistamiseksi maan julkisesta elämästä, vaikkakin maassa oli edelleen tapahtunut kuohuttavia väkivallantekoja.
24.10.
Eduskuntakeskustelussa SDP:n kansanedustajat kritisoivat rajusti Svinhufvudin hallitusta valtiovallan auktoriteetin riittämättömästä turvaamisesta.
2.11.
Sosiaalidemokraatit asettavat presidenttiehdokkaakseen Väinö Tannerin.
7.11.
Kenraalimajuri Martti Wallenius antaa selityksen entisen tasavallan presidentin K. J. Ståhlbergin kyydityksestä – Wallenius kertoo antaneensa käskyn kyyditykseen sitä tarkoittamatta. Myöhemmin Wallenius kieltää kaiken osallisuutensa kyyditykseen.
11.11.
Eduskunta käsittelee kommunistilaeista ns. tasavallan suojelulakia sekä ehdotuksia valtiopäiväjärjestyksen 7 §:n muuttamiseksi ja laiksi Suomen vaalilain muuttamiseksi – pääministeri P. E. Svinhufvudin mielestä oli välttämätöntä, että lait tulisivat nyt hyväksytyiksi. Lakiesitykset hyväksytään äänimäärin 132—66 ja 132—65.
23.11.
Lapuan liikkeen lähetystö käy pyytämässä pääministeri P. E. Svinhufvudia presidenttiehdokkaaksi.
24.11.
Stockmann avaa nykyaikaisen tavaratalon Itäisen Heikinkadun ja Aleksanterinkadun kulmassa.
28.11.
Laimi Leideniuksesta tulee Suomen ensimmäinen varsinaisen professorin virkaan nimitetty nainen. Hän alkaa hoitaa Helsingin yliopiston obstretiikan ja gynekologian professuuria.
29.11.
Kansallisen edistyspuolueen valtuusto asettaa presidenttiehdokkaaksi K. J. Ståhlbergin ja maalaisliitto Kyösti Kallion.
2.12.
Väinö Tanner ja eräät muut SDP:n kansanedustajat tekevät välikysymyksen koskien hallituksen toimien riittävyyttä rikoksiksi leimattujen tekojen selvittämiseksi – sisäministeri Kuokkanen vastaa hallituksen ylläpitäneen oikeusjärjestystä ja tehneen kaiken voitavansa.
7.12.
Kokoomuksen puoluekokous pyytää pääministeri P. E. Svinhuvfudia presidenttiehdokkaaksi – Svinhufvud suostuu.
20.12.
Eduskunta kokoontuu viimeistä kertaa Heimolan talossa.