1.9.
Helsingissä on jaossa viikossa 700 grammaa pehmeää leipää, 250 grammaa lihaa, 250 grammaa ruokaöljyä, pala saippuaa ja 100 paperossia.
3.9.
Uusi Suometar kertoo lakitieteen kandidaatti Väinö Hakkilan valtiorikosoikeuksille jättämästä kannekirjelmästä, jossa hän arvostelee valkoisen Suomen oikeudenkäyttöä ja vankileirien oloja. Tilanne on Hakkilan mukaan huonoin Tammisaaren leirillä, jolla on kuollut kymmenessä viikossa 1 777 henkilöä, joista 1 450 on menehtynyt heikkoudesta tai nälkään.
Höyrylaiva Virgo lähtee Lyypekistä Suomeen lastinaan 750 tonnia sokeria (= ¼ kilo jokaista suomalaista kohti). Saksasta on tulossa myös tuhat kiloa sakariinia, joka vastaa makeuttajana noin 4,5 miljoonaa kiloa sokeria.
Ranskassa on Uuden Suomettaren mukaan 32 amerikkalaisdivisioonaa.
4.9.
Suomen Virallisen Tilaston (SVT) selostuksen mukaan olot vankileireissä ovat kohentuneet ja vangit saavat riittävästi ravintoa, jonka laatu on parantunut. Vankimäärä on SVT:n mukaan syyskuun alussa 27 500.
5.9.
Neuvosto-Venäjällä alkaa Tšekan johdolla täysimittainen ””punainen terrori”. Sen laukaisee Leniniä vastaan elokuun lopussa tehty epäonnistunut murhayritys.
Sota-asiaintoimituskunta nimittää Lauri Pihkalan hoitamaan sotaväen valistus- ja urheilutoimintaa.
6.9.
Saksan ulkoasianhallinnon annettua siunauksensa Hessenin prinssin Friedrich Karlin asettumisesta Suomen kuningasehdokkaaksi senaattori Onni Talaan johtama lähetystö pääsee häntä tapaamaan.
Suomalaisten paluu Pietarista Suomeen jatkuu. Uuden Suomettaren mukaan rajan yli tulee päivittäin 10–15 suomalaista, jotka joutuvat rajan ylitettyään kahdeksi viikoksi karanteeniin.
7.9.
Senaatti on Uuden Suomettaren mukaan lähettänyt maaherroille elävien kuvien sensurointia koskevan kirjeen. ”Teatterien ei ole sallittava näyttää sellaisia sotakuvia, joita Helsingin poliisilaitoksessa ei ole tarkastettu. Uskontoa ja siveellisyyttä loukkaavia, toista yhteiskuntaluokkaa toisia vastaan kiihoittavia kuvia ei missään tapauksessa saa esittää.”
7.–8.9.
Suomen Nuorison Liitto (nuorisoseurajärjestö) pitää neuvottelukokouksen Helsingissä. ”Alkavalla työkaudella päätettiin erityisesti poistaa sitä molemminpuolista väärinymmärrystä, mikä on maaseudullakin synnyttänyt juovan nuorisoseuraväen ja työväestön välillä.”
8.9.
Suunnitelmat Vuoksen vesivoiman käyttöönottamiseksi etenevät. Viipurin lääninhallitukseen on jätetty lupa-anomus vesivoimalaitoksen perustamiseksi Imatran koskiin.
Ahvenanmaalaisten liitto perustetaan Tukholmassa. Liiton tavoitteena on Ahvenanmaan yhdistäminen Ruotsiin.
9.9.
Hessenin prinssi Fredrich Karl lupaa asettua Suomen kuningasehdokkaaksi.
Sosiaalihallituksen raittiusosaston johtaja Matti Helenius Seppälä vierailee Vaasan läänin maaherran luona keskustelemassa viinan salapoltosta, joka on leviämässä uusille seuduille. Maaherra lupaa tehdä kaikkensa salapolton vastustamiseksi.
10.9.
Valtionhoitaja P. E. Svinhufvud kutsuu avoimella kirjeellä eduskunnan ylimääräisille valtiopäiville kuningasta valitsemaan.
Poliisikoulu aloittaa toimintansa Helsingissä sapöörikasarmilla (sapööri=pioneeri). ”Kurssille otetaan sata oppilasta. Aloittaneita on 74. Opetus tullaan koulussa antamaan 6 tuntia päivässä klo 8–11 ja 1–4. Opetus tulee käsittämään luentoja poliisikäsikirjan mukaan, havainto-oppia, laskentoa, ainekirjoitusta. Suomen historiaa, maantiedettä, voimistelua, nyrkkeilyä. rintamapalvelusta y. m.”
12.9.
Suomen Sosialidemokraatin näytenumero ilmestyy. Lehden vastaavana päätoimittajana toimii Hannes Ryömä.
Tallinnassa alkaa toimia saksalais-venäläinen merikomitea, jonka tehtävänä on suunnitelman laatiminen Itämeren satamien puhdistamiseksi miinoista ja kulkuväylien määrääminen kauppalaivoille.
13.9.
Senaatti vahvistaa asetuksen luotsi-, tulli- ja postilipuista. Luotsilipussa on mustan ruorirattaan ympäröimä Suomen vaakuna, joka sijoitetaan lipun tangon viereisen ylemmän valkoisen alan keskelle. Postilipussa on kaksi toisiaan leikkaavaa keltaista postitorvea, jotka sijoitetaan lipun tangon viereiselle ylemmälle valkoiselle alueelle siten, että merkki sen pituussuuntaan on alan keskellä ja korkeussuuntaan nähden yläreuna on 6/16 ja alareuna 12/16 yksikkömittaa lipun ylälaidasta. Tullilippussa on kahden toistansa leikkaavan mustan Merkurius-sauvan välissä Suomen vaakuna, joka sijoitetaan lipun tangon viereisen ylemmän valkoisen alan keskelle.
Suomeen saapuu vierailulle yhdeksän saksalaisen sanomalehtimiehen ryhmä, joka viipyy Helsingissä kolme päivää. Ryhmän ottaa vastaan mm. valtionhoitaja P. E. Svinhufvud.
14.9.
Helsingin yliopiston avajaiset pidetään ja syyslukukausi alkaa.
Taiteilija Magnus Enckellin uudempien töiden näyttely avataan Hörhammerin galleriassa. Onni Okkosen mukaan ”kaikissa tapauksissa on hän yksi nykyisen Europan intelligenteimpiä – täytyy käyttää tätä muodollaan vähemmän hyvältä näyttävää sanalainaa, koska Suomessa ei ole sattuvasti vastaavaa –taiteilijoita, ja hänen intuitsioninsa nerokkuus selvenee jo yksin piirustuksista, joita näyttelyssä on eräitä mukana.”
15.9.
Sotavankilaitos lakkautetaan senaatin määräyksestä. Sotavankileirit muuttuvat vankeinhoitohallituksen alaisiksi siviilivankiloiksi.
Itävalta-Unkari lähettää nootin kaikille sotaakäyville maille, ”ystävilleen ja vihollisilleen”, jossa se tunnustelee edellytyksiä rauhanneuvottelujen pikaiseksi aloittamiseksi.
Venäläisten maasta poistumiseksi säädetty määräaika umpeutuu. Viranomaiset ryhtyvät toimiin luvatta Suomeen jääneiden lähettämiseksi Venäjälle.
Helsingin Jalkapalloklubi voittaa Tallinnassa jalkapallo-ottelussa paikallisen Olympian 4–0.
16.9.
Helsingin kaupungin keskuskeittola aloittaa uudelleen toimintansa Vanhalla Seurahuoneella. Keittoannoksen hinta on 1,30 markkaa. Keittoa on tarkoitus valmistaa päivässä noin 8 000 litraa.
Suistamon alkukouluseminaari aloittaa toimintansa. Kaksivuotinen seminaari alkaa kouluttaa kansakoulun alaluokkien opettajia. Senaattori E. N. Setälä osallistuu seminaarin avajaisjuhlaan.
17.9.
Helsingin suomenkieliset kansakoulut aloittavat toimintansa. Lukukauden alkua on siirretty elintarviketilanteen ja sadonkorjuun vuoksi.
Suomalais-saksalaisen klubin perustamiskokous pidetään. Läsnä on noin 50 henkeä, mm. kreivi v. d. Goltz, valtionhoitaja Svinhufvud, korkeita saksalaisia upseereja, yliopiston vt. kansleri, prof. Donner, senaatin puheenjohtaja Paasikivi, Saksan lähettiläs vapaaherra von Brück, maaherra Jalander, kauppaneuvos Goldbeck-Löwe, valtuuston puheenjohtaja Norrmén, sotaministeri Thesleff ja yliopiston rehtori, prof. Ruin.
18.9.
Uusi Suometar kertoo, että Oulun läänin maaherra on kieltänyt kaiken kulun Tornionjoen yli iltakahdeksan ja aamukuuden välisenä aikana. Tarkoituksena oli ehkäistä salakuljetusta.
Taistelu Hindenburg-linjasta alkaa. Ympärysvallat käyttävät juoksuhautojen murtamiseen kykeneviä panssareita. Hindenburg-linja on vallattu 10. lokakuuta 1918.
20.9.
Uudenmaan maaherra Bruno Jalander on Uuden Suomettaren mukaan lähettänyt Suomen Sosialidemokraatille kirjeen, joka koskee lehden käyttämää kiihottavaa kirjoitustapaa. Lehti on kirjoittanut mm. kuningaspuuhasta ja käyttänyt halventavaa nimitystä ”tynkäeduskunta”.
Seitsemän ihmistä kuolee Porvoon-radalla, kun hiekkalastissa ollut juna törmää matkustajajunaan. Kaksi matkustajaa menehtyy.
Stettinissä ja Lyypekissä avataan uudet rajaylimenoasemat, joita Suomesta Saksaan matkustavat voivat käyttää.
21.9.
Ranskan konsuli Louis Reynaud kiistää, että Ranska suhtautui vihamielisesti monarkistisen hallitusmuodon voimaansaattamiseen Suomessa. ”Sitävastoin ei voi olla yhdentekevää Ranskalle, juuri sen vuoksi, että se taistelee laillisuuden ja oikeuden puolesta, tapahtuuko hallitusmuodon voimaansaattaminen nuoressa valtiossa laillisella vai laittomalla tavalla.”
Raittiuden Ystävät pitävät vuosikokouksen Viipurissa. Keskustelussa ovat esillä salapolton ja alkoholin salakuljetuksen estäminen.
Vienan ja Aunuksen kouluihin lähtee Uuden Suomettaren mukaan Suomesta 20 opettajaa lukuvuodeksi 1918–1919.
21.–22.9.
Suomen ampumamestaruuskilpailut järjestetään Huopalahdessa.
22.9.
Leipäannos nousee kaksinkertaiseksi Helsingissä. Päivässä saa 160 grammaa jauhoja tai 200 grammaa pehmeää leipää tai 140 grammaa kovaa leipää.
Joukko Pietarista paenneita suomalaisia pyytää lehdissä julkaistussa kirjeessä hallitukselta taloudellista apua, koska he ovat joutuneet lähtemään Venäjältä ilman omaisuuttaan.
Uuden Suomettaren saamien tietojen mukaan Venäjältä on saapunut Helsinkiin viisihenkinen ”lähetystö, joka lienee sama, jonka kansankomissarineuvosto on päättänyt lähettää tänne Suomen ja Venäjän välisten suhteitten, järjestämisoksi sovintopolitiikan perusteella”.
23.–25.9.
Suomen teollisuudenharjoittajat pitävät 17. yleisen kokouksensa Kuopiossa. Järjestö toimii käsityöyritysten ja pienteollisuuden yhdyssiteenä. Kokousedustajat keskustelivat laajasti mm. ammattikasvatuksen järjestämisestä.
24.9.
Vuodentulotoiveet ovat Uuden Suomettaren mukaan tuntuvasti paremmat kuin 1917, vaikka sateet ovat syyskuussa heikentäneet tilannetta.
24.–25.9.
Maalaisliitto pitää puoluekokouksen Helsingissä. Kokoukseen osallistuu edustaja lähes kaikista puolueen paikallisosastoista. Edustajia on kaikkiaan 370, sanomalehtien edustajat mukaanluettuina. Santeri Alkio toteaa avauspuheenvuorossaan valtiomuotokysymyksen olleen tärkein syy kokouksen koollekutsumiseen. Maalaisliitto päättää pitää kiinni tasavaltalaisesta kannastaan ja olla osallistumatta kuninkaanvaaliin.
25.9.
Valtionhoitaja P. E. Svinhufvud tapaa Tallinnassa Suomen kuningasehdokkaan, Hessenin prinssin Friedrich Karlin.
26.9.
Vuoden 1917 ylimääräiset valtiopäivät kokoontuvat.
Kaksi saksalaislentäjää kuolee lento-onnettomuudessa Helsingin Vanhankaupunginlahdella.
27.9.
Eduskunta valitsee puhemiehekseen vanhasuomalaisen Lauri Ingmanin. Tasavaltalaisiin lukeutuva edellinen puhemies Johannes Lundson häviää vaalin äänin 56–38. Ensimmäiseksi varapuhemieheksi tulee nuorsuomalainen Pekka Ahmavaara ja toiseksi varapuhemieheksi RKP:n Emil Schybergson. Kaikki puhemiehet ovat monarkian kannattajia.
Urheiluseura Kiffen vietti 10-vuotisjuhlaansa. Seura oli voittanut jalkapallon Suomen mestaruuden 1913, 1915 ja 1916.
28.9.
Eduskunta kokoontui avajaisjumalanpalvelukseen ja valtiopäivien avajaisiin. Valtionhoitaja P. E. Svinhufvud puhuu avajaisissa: ”Hallitus on kutsunut eduskunnan kokoon ylimääräisille valtiopäiville valitsemaan kuningassukua Suomea varten. Koska uuden hallitusmuodon säätäminen kuitenkin olisi tärkeä ennenkuin vaaliin ryhdytään, on hallituskatsonut velvollisuudekseen antaa eduskunnalle esityksen hallitusmuodosta. Eduskunnalla on siis suoritettavana erittäin painavat tehtävät. Saattamalla ne onnelliseen tulokseen eduskunta laskisi varman pohjan nuoren valtakuntamme olemukselle…”
Senaatti jättää eduskunnalle esityksen Suomen uudeksi hallitusmuodoksi ennen kuninkaanvaaliin ryhtymistä.
Senaatti kieltää Helsingin työväenyhdistyksen 28. syyskuuta koolle kutsuman kokouksen. Se ilmoittaa haluavansa ennen kokousluvan myöntämistä tutkia, onko työväenyhdistys syyllistynyt kapinaan. HTY oli saanut luvan kokoukseen Helsingin poliisilaitokselta.
29.9.
Saksan keisari Wilhelm hyväksyy maalle uuden perustuslaillisen hallitusjärjestelmän ja nimittää uudeksi valtakunnankansleriksi Badenin prinssin Maxin.
Uusi Suometar kertoo, että Suomen ilmaliikenneyhtiö on anonut senaatilta yhtiöjärjestyksensä vahvistamista. Yhtiön tarkoituksen on harjoittaa kaikenlaista ilmailuvarustusliikettä, rakentaa ilmalaivoja, hankkia myönnytyksiä yleistä ilmaliikennettä varten. Sen osakepääoma on 2 miljoonaa markkaa. Perustamisasiakirjan ovat allekirjoittaneet mm. Erik von Frenckell, Julius Tallberg, Lars Krogius ja Ernst Krogius.
30.9.
Senaatti ja Suomalainen ooppera ovat solmineet sopimuksen, joka mukaan saa ooppera täyden käyttöoikeuden Aleksanterin teatteriin toistaiseksi eli siksi kun oopperan oma talo valmistuu.
Lento-onnettomuus Turussa. Jääkärivänrikki Hyvönen saa surman lentokoneen syöksyttyä näytöksessä veteen Airistolla. Vääpeli Järvinen loukkaantuu pahoin.