1.8.
Ruttoa yritetään torjua itärajalla. Rajaseudun suojeluskunnat ovat yhdistyneet Itäiseksi Rajavartiostoksi. Ne pyytävät kansalaisilta rahallista tukea, että rajaa voitaisiin valvoa paremmin.
Maaseudun sotavankileirien ylilääkäri hakee lehti-ilmoituksilla lisää sairaanhoitajattaria leireille.
Ensimmäisen maailmansodan syttymisestä on kulunut neljä vuotta. Uusi Suometar arvion mukaan edes Yhdysvaltojen liittyminen sotaan ei ollut vielä merkittävästi vaikuttanut sen kulkuun.
”Yhdysvallat eivät vielä ole kyenneet sotanäyttämöllä esittämään minkäänlaista ratkaisevaa osaa. Taistelukelpoisten amerikalaisten joukkojen lukumäärä länsirintamalla lienee verrattain vähäinen; ainoastaan työjoukkoja ja harjoittamattomia rekryyttejä ovat he saaneet jossakin määrin kuljetetuksi. Eikä ole luultavaa, että olot tässä suhteessa paljoakaan korjautuvat, ainakaan lähimmässä tulevaisuudessa.”
2.8.
Helsingissä ilmestyvä Suomen Sosiaalidemokraatti-lehti saa julkaisuluvan Uudenmaan maaherra Bruno Jalanderilta. Luvassa edellytetään lehdeltä yhteiskuntarauhaa edistävää kirjoittelua ja kielletään ehdottomasti kaikenlainen kiihotus.
Senaatti antaa asetuksen suojeluskuntajärjestön vakinaistamisesta. Järjestön tulee mm. edistää voimistelua, urheilua ja kansalaiskunnon kasvamista.
Lehdissä ilmestyy elokuun alussa toistuvasti Sota-asiaintoimituskunnan ilmoitus, jonka mukaan kaikki venäläisten maailmansodan aikana rakennuttamat varustukset saa hajottaa lukuun ottamatta Helsingin ja Viipurin ympäristössä sijaitsevia. Löytyvistä aseista ammuksista ja rakennustarvikkeista on ilmoitettava Sotasaaliin Keskuskomitealle.
Karjalankannaksella Antrean suojeluskunta ottaa tulitaistelun jälkeen kiinni neljä vakoojaa, joista yksi kuolee suojeluskuntalaisten luoteihin. Venäjälle paenneet punaiset lähettävät Helsingin Sanomien mukaan vakoojia Suomeen tunnustelemaan kansan mielialoja ja nostattamaan tyytymättömyyttä vallitseviin oloihin.
Senaatti nimittää Antti Hackzellin Viipurin läänin maaherraksi.
2.–3.8.
Pidetään Repolassa kansalaiskokous, jossa käsitellään liittymistä Suomeen. Päätökseksi tuli yksimielisesti Suomeen liittyminen. Päätöstä viemään Suomen hallitukselle valittiin nelimiehinen lähetystö.
3.8.
Suomen ja Venäjän rauhanneuvottelut käynnistyvät Berliinissä. Suomen valtuuskuntaa johtaa Carl Enckell ja Venäjän neuvottelijoita V. Vorovski.
Vankien vaihto Suomen ja Venäjän välillä alkaa. Venäläisiä vankeja on vain neljä. Heistä tunnetuin on bolševikkien johtohenkilöihin kuulunut Lev Kamenev, joka oli ollut suomalaisten vankina kevättalvesta lähtien. Suomeen palaavat everstit Backmansson ja Helsingius, junailija Montell ja 63 muuta suomalaista.
4.8.
Senaatti ilmoittaa asetuksesta viljasadon takavarikoimiseksi. Kaikki oman kulutuksen ja karjan ruokinnan ylimenevä ruis-, vehnä-, kaura- ja ohrasato sekä näitä sisältävä sekavilja takavarikoidaan maanviljelijöiltä.
Saksalainen operettiseurue aloittaa näytäntönsä Ruotsalaisessa teatterissa.
Säveltäjä Oskar Merikanto täyttää 50 vuotta.
5.8.
Eduskunta kokoontuu vuoden 1917 toisille valtiopäiville käsittelemään hallitusmuotokysymystä.
Keskustelu hallitusmuodosta jatkuu lehtien palstoilla. Helsingin Sanomat syyttää kuningasmielisiä syytetään asian liian kiihkeämielisestä ajamisesta ja varoittelee hallinnon keskittyvän kuningaskunnan myötä yläluokalle. Lehti väittää, että osa sosialisteistakin on saatu kiihotettua kuningasajatuksen taakse, vaikka monarkia onkin muuten vastoin heidän politiikkaansa. Ernst Nevanlinna korostaa puolestaan Uudessa Suomettaressa kuningasvallan olevan tae olojen rauhoittumisesta Suomessa ja siten myös tien maan ulkomaisen aseman vakauttamiseen.
Eduskunta päättää ottaa 200 miljoonan valtionlainan vuokra-alueiden lunastuksen rahoittamiseksi.
Senaatti antaa päätöksen uudesta sadosta jaettavista vilja-annoksista. Omavaraistalouksien käytössä on kymmenen kiloa jauhoja tai ryynejä tai vastaava määrä viljaa kuukaudessa henkeä kohti. ”Sille osalle väestöä, joka ei kuulu omavaraistalouksiin, jaetaan jauho- tai leipäkortteja, jotka oikeuttavat kortin haltijan ostamaan päivää kohti 150 grammaa jauhoja tai ryynejä tai vastaavaa määrän leipää. Elintarvelautakunnan hankinnan mukaan myönnettäköön kuitenkin ruumiillisen työn tekijöille korkeintaan 100 gramman lisäannos päivässä.”
6.8.
Asevelvollisuuskutsunta Ahvenanmaalla epäonnistuu. Ahvenanmaalaisten mukaan kaikki 163 kutsuntaan osallistumaan velvoitettua jättää saapumatta kutsuntapaikalle. Noin 150 heistä pakeni veneillä Ruotsiin. Sotaministeriö uhkaa jyrkillä toimilla, jotta ahvenanmaalaiset saadaan mukaan 12. elokuuta alkavaan kutsuntaan.
Helsingin saksalainen seurakunta täyttää 60 vuotta.
7.8.
Hallitusmuoto on eduskunnan kolmannessa käsittelyssä. Asian kiireelliseksi julistaminen ei saa vaadittavaa 5/6 enemmistöä, joten ehdotus raukeaa ja hallitusmuodosta päättäminen siirtyy vaalien yli. Huutoäänestyksellä lakiehdotukset päätetään siirtää vaalien jälkeen käsiteltäviksi siinä muodossa kuin ne on toisessa käsittelyssä hyväksytty.
Edustajat K. J. Ståhlberg ja Santeri Alkio jättävät senaatin puheenjohtaja Svinhufvudille esityksen kansanäänestyksen järjestämiseksi hallitusmuodosta. Äänestäjältä kysyttäisiin yksinkertaisesti, kannattaako hän tasavaltaa vai kuningaskuntaa.
Monarkiaa kannattavat kansanedustajat ja senaattorit esittävät hallitukselle ryhtymistä kuninkaan vaalin valmisteluun vuoden 1772 valtiosäännön pohjalta. Perustuslakivaliokunta puoltaa ehdotusta äänin 9–8. Tasavallan kannattajat vastustavat ehdotusta. Näkemykset eri lakien soveltamisesta tilanteeseen sekä vuoden 1917 itsenäisyysjulistukseen liittyvästä periaatepäätöksestä Suomesta tasavaltaisena valtiona menevät pahasti ristiin.
8.8.
Ympärysvaltojen hyökkäys alkaa 10 divisioonaan ja 500 panssarin voimin Amiensissa. Hyökkäys johtaa läpimurtoon 25 kilometrin levyisellä alueella. Kenraali Ludendorff kutsuu päivää Saksan armeijan mustaksi päiväksi. Aloite maailmansodassa siirtyy kokonaan ympärysvalloille.
9.8
Eduskunta on päättää pyytää äänin 58–44 hallitusta ryhtymään valmistelemaan kuninkaan vaalia vuoden 1772 hallitusmuodon 38. pykälän mukaisesti.
Helsingin Kisa-Veikot järjestää neuvottelukokouksen stadion rakentamiseksi Helsinkiin. Maisteri Lauri Pihkala esittää alustuksessaan paikaksi Turun kasarmin takana sijaitsevaa Rautatien-, Fredrikin- ja Kenttäkatujen rajaamaa aluetta. (Kenttäkatu = Kampinkatu)
Repolassa ja Lentierassa pidetyissä aunukselaisten kokouksissa valitut lähetystöt käyvät valtionhoitaja P. E. Svinhufvudin ja pääministeri J. K. Paasikiven luona pyytämässä Repolan liittämistä Suomeen.
10.8.
Sota-asiaintoimituskunnan Käsky-lehti julkaisee sotaministerin Wilhelm Thesleffin määräyksen sotatilan jatkamisesta. Määräys perustuu senaatin 26. heinäkuuta tekemään päätökseen. Kirjelmän mukaan tilanne vaatii sotatilan jatkamista:
”Rauhaa ei vielä ole tehty Venäjän kanssa, vaan päinvastoin Suomen rajoilla, niin hyvin Karjalankannaksella kuin maan itärajallakin, on vaara uhkaamassa sekä venäläisten että Venäjälle paenneiden suomalaisten punakaartilaisten taholta. Lisäksi on selkkausten uhka lisääntynyt niiden sotatoimenpiteiden kautta, joita Muurmanin alueella on ja jotka nyttemmin ovat siirtymässä yhä enemmän etelään päin.”
Eduskunta kokoontuu vuoden 1917 toisten valtiopäivien päättäjäisjumalanpalvelukseen Nikolainkirkkoon.
10.–11.8.
Suomen uintimestaruuskilpailut pidetään Lahdessa. Mestaruuksista kilpailevat vain naiset ja juniorit.
11.8.
Kaksi saksalaista lentäjää, luutnantti von Bülow ja meriluutnantti Blanch saavat surmansa lento-onnettomuudessa Turussa. Lentosatamasta nousseen Friedrichshafen-koneen moottori ilmeisesti räjähti, minkä jälkeen se syöksyi maahan Hirvensalossa.
12.8.
Täydentävät asevelvollisuuskutsunnat alkavat. Ne koskevat aluksi vuoden 1896 ikäluokkaa, minkä jälkeen kutsuntoihin joutuvat 1894 ja 1895 syntyneet miehet.
Elintarvikelain valvomista elintarvikelautakuntien, poliisin ja syyttäjäviranomaisen osalta toivotaan parannettavan elintarvikkeilla keinottelun kitkemiseksi ja ruokatarpeiden tasaisemman saatavuuden varmistamiseksi koko maassa.
Aunuslaisten lähetystö vierailee kenraali von der Goltzin kanssa. Kenraali kehotti heitä pysymään hyvinä suomalaisina. Hänen mukaansa itäkarjalaisten sotavankien vapauttamiseksi oli jo ryhdytty toimenpiteisiin Saksassa ja Itävallassa.
13.8.
Senaatti luovuttaa venäläisten maailmansodan aikana rakennuttaman Kajaanin kruununtehtaan käyttöoikeuden Kajaanin Puutavaraosakeyhtiölle. Tehtaassa valmistetaan kloorikalkkia ja lipeää.
Senaatti antaa asetuksen yksityisten oikeudesta kuljettaa elintarpeita. Ilman lupatodistusta saa kuljettaa leipää, jauhoja ja ryynejä yhteensä viisi kiloa, lihaa ja makkaraa yhteensä kolme kiloa, voita yhden kilon ja juustoa yhden kilon.
14.8.
Samaan aikaan, kun Berliinissä käydään Suomen ja Venäjän välisiä rauhanneuvotteluja, yrittävät venäläiset sotalaivat laskea miinoja Suomen aluevesille. Inon ja Puunolan rannikkotykistöpatterit torjuvan yrityksen.
15.8.
Valtionhoitaja Svinhufvud saa Saksan keisarin myöntämän Saksan Punaisen kotkan ritarikunnan ensimmäisen luokan kunniamerkin.
16.8.
Uusi Suometar kertoo senaatin kirkollis- ja opetusasiain toimituskunnan lähettäneen tuomiokapituleille, maaherroille ja lääkintöhallitukselle kiertokirjeen punaisten vainajien siirtämisestä hautausmaille. Sen mukaan kapinan aikana surmattujen tai kaatuneiden sekä kapinan jälkeen kuolemaan tuomittujen ja teloitettujen punaisten ruumiit voidaan omaisten kustannuksella siirtää yleisille hautausmaille ja siunata.
Oulussa pidetään Suomen maakauppiaiden 7. yleinen kokous. Kokouksen mukaan valtion o!isi korvattava kapinan yksityisille kansalaiset aiheuttamat vahingot siinä määrin kuin se on mahdollista.
Sosiaalidemokraatti Väinö Voionmaan valtiomuotokysymystä käsittelevä ”Valtioelämän perusteet” ilmestyy. Voionmaa lähti esityksessään vallanjako-opista. Hän oli SDP:n johtava asiantuntija hallitusmuotokysymyksessä.
Kouluylihallitus on lähettänyt Helsingin Sanomien mukaan kiertokirjeen, jossa se antaa ohjeet eduskunnan harvaanasuttujen seutujen kansakoululaisten kouluun pääsyn helpottamiseksi myöntämän 30 000 markan määrärahan käyttöä varten. Määrärahan turvin perustettavissa asuntoloissa on annettava ”kunnollista hoitoa ravinnon ja vaatetuksen puolesta, valvottava oppilasten valmistautumista koulutehtäviinsä, opastettava heitä kehittävissä leikeissä ja taloustoimissa sekä, mikäli mahdollista, sopivissa käsitöissäkin, kuten päre- ja tuohitöissä, verkonkudonnassa, pajutöissä, paikkaamisessa ia parsimisessa y. m.”
17.8.
Maalaisliittolaiset senaattorit Kyösti Kallio ja E. Y. Pehkonen saavat eron senaatissa. Kallio ja Pehkonen ovat tasavaltalaisen hallitusmuodon kannalla toisin kuin monarkiaa kannattava senaatin enemmistö.
Vienan-Karjalan lähetystö käy valtionhoitaja P. E. Svinhufvudin luona esittelemässä rajantakaisen Karjalan toiveita Suomelle.
Armeijan ylipäällikkö kenraali Vilkman määrää armeijan ja laivaston komentokieleksi suomen.
Kauppa- ja teollisuuskomissioni julkaisee määräyksen villa-, puolivilla-, puuvilla-, pellava-, hamppu- ja jutituotteiden kaupasta ja kuljetuksesta. Yleistyvän keinottelun ja salakaupan vuoksi lähes kaikkien raaka-aineiden kauppaa ja kuljetuksia halutaan kontrolloida tiukoilla säädöksillä.
Kuopion läänin maaherra lakkauttaa joensuulaisen Korpi-Jaakko -lehden, joka kannattaa maalaisliittoa. Lehti alkaa ilmestyä uudelleen syyskuun alussa.
Halla turmelee perunanvarsia Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.
18.8.
Valtionhoitaja P. E. Svinhufvud lähtee valtamerilaivalla tapaamaan Saksan keisaria julkisuudelta salassa pidetyllä matkalla.
Uusi Suometar uutisoi senaatin vapauttaneen Työväen Sanomalehti Oy:n omaisuuden takavarikosta. Ehtona on se, että kirjapainossa ei paineta yhteiskuntajärjestystä vastaan kiihottavia julkaisuja. Asiaa valvoo senaatin asettama asiamies.
Helsingin Sanomien mukaan ”suruttoman yleisön suosion sekä paikallisten poliisi- ja elintarvikeviranomaisten välinpitämättömyyden turvin on keinottelu maassamme päässyt kehittymään niin julkeaksi ja turmiolliseksi, jollaisena se nykyään esiintyy, ja jolle tuskin on vertaa missään muussa Euroopan maassa”. Lehti kaipaa hallitukselta ja eduskunnalta ankaria toimia ammattimaisen keinottelun poiskitkemiseksi.
Ruokalähetyksiä, etenkin marjalähetyksiä, katoaa Helsingin Sanomien mukaan runsaasti rautatiekuljetusten aikana.
19.8.
Suomen ja Venäjän rauhanneuvotteluissa venäläiset vastustavat suomalaisen valtuuskunnan näkemystä siitä, että maat ovat olleet sodassa keskenään.
Uusi Suometar kertoo suolasilakan olevan kallista. Silakka maksaa Turussa 2,50 markkaa kilolta ja 65 markkaa nelikolta.
20.8.
Helsingin kaupunginvaltuusto päättää toimeenpanna Vanhankirkon puistikon sotilashaudoille pystytettävän muistomerkin suunnittelukilpailun. Valtuusto päättää myös maksaa korvauksia Mäntymäelle haudattujen punaisten ruumiiden siirrosta Malmille.
21.8
Senaatti lähettää lähetystön Saksaan valmistelemaan kuninkaanvaalia. Lähetystöön kuuluvat entiset senaattorit Ernst Nevanlinna, Aleksander Frey ja Onni Talas sekä vapaaherra Adolf von Bonsdorff.
Neuvottelut Ahvenanmaan linnoitusten hävittämisestä alkavat Maarianhaminassa. Niihin osallistuvat Suomen, Ruotsin ja Saksan edustajat.
Puutavaran myyntiä ulkomaille on Helsingin Sanomien mukaan kiirehdittävä. Suomessa on runsaasti valmiiksi sahattua puutavaraa, mutta ponnistukset viennin lisäämiseksi koetaan riittämättömiksi. Uusia kauppa-alueita havitellaan Puolasta, Unkarista ja Ukrainasta. Viennin lisääntyminen toisi kaivattua ulkomaan valuuttaa ja vahvistaisi markan arvoa.
22.8.
Tornion rajavartiopataljoonaan aletaan ottaa sotaväessä palvelleita aliupseereita vartiostojen esimiehiksi ja tarkastajiksi 550–650 markan kuukausipalkalla. Miehistöksi palkataan pari sataa luotettavaa, käytökseltään moitteetonta, raitista, nuorta, reipasta ja kookasta, mieluimmin hyvissä varoissa olevaa miestä 450 markan palkalla.
24.8.
Suomi keskeyttää tuloksettomina Saksan kanssa käydyt neuvottelut sotilassopimuksesta.
Lentohyökkäys Kurtin kylään Kuolajärvellä (Sallassa). Kolme englantilaista vesitasolentokonetta pudottaa useita pommeja haavoittaen kahta suomalaista. Kohteena ovat harjoittelemassa olleet suomalaiset sotilaat. Suomen Tukholman lähetystö esittää vastalauseen tapahtuneesta Englannin ja muiden entente-valtojen lähetystöille. Suomen hallitus vaatii tapauksen välitöntä tutkimista, syyllisten rankaisemista sekä korvausten suorittamista haavoittuneille.
25.8.
Kansallisteatteri aloittaa näytäntökautensa esittämällä Artturi Järviluoman näytelmän Pohjalaisia.
26.8.
Saksan keisari Wilhelm ottaa valtionhoitaja P. E. Svinhufvudin ja senaattori Otto Stenrothin vastaan Wilhelmshöhen linnassa. Svinhufvud pettyy, kun keisari kieltäytyy antamasta poikaansa prinssi Oskaria Suomen kuninkaaksi.
Nafta uhkaa loppua. Kauppa- ja teollisuuskomisioni pyytää sähkölaitoksilta selvitystä, miten ne varautuvat vaihtoehtoisten raaka-aineiden käyttöön, jos nafta loppuu kokonaan maasta.
Suuria, jopa 80 henkeä käsittäviä, kerjäläisjoukkoja kiertelee lehtitietojen mukaan Itä-Suomen pitäjiä. Ne koostuvat suurimmaksi osaksi naisista ja lapsista.
Kauppa- ja teollisuuskomission antaman määräyksen mukaan tekstiilikauppiaiden on tehtävä ilmoitus varastoistaan viimeistään 5. syyskuuta.
27.8.
Saksan ja Neuvosto-Venäjän Brest-Litovskin rauhansopimuksen täydennysneuvottelut päättyvät. Viro ja Liivinmaa siirtyvät Saksan etupiiriin. Sopimus merkitsee myös tyrmäystä Suomen hallituksen Itä-Karjalaa koskeville toiveille.
Kauppa- ja teollisuuskomission antaman määräyksen mukaan tulitikkuvarastoista on tehtävä ilmoitus viimeistään 5. syyskuuta.
28.8.
Uusi Suometar kertoo saksalaislehtien tietojen pohjalta juonitteluista Mecklenburgin herttuan Adolf Friedrichin kuningasehdokkuutta vastaan. Samat lähteet tietävät, että Preussin prinssien Oskarin ja Friedrich Wilhelmin ehdokkuus Suomen kuninkaaksi on rauennut keisari Wilhelmin tahdosta.
Sota-asiaintoimituskunta käskee paikallisia suojeluskuntia välittömästi ryhtymään toimenpiteisiin elintarvikkeiden salakuljetuksen ja niillä keinottelun ehkäisemiseksi ennen uuden sadon valmistumista. Toimituskunta nimeää keinoiksi mm. sotilasvartioinnin yleisimmille kulkuväylille ja kuormien tarkastuksen. Suojeluskuntia kehotetaan avustamaan elintarvikelautakuntia viljan kokoamisessa tuottajilta, koska armeijan muonitus on hyvin riippuvainen tästä toiminnasta.
Ruotsissa Dagens Nyheter ja Socialdemokraten julkaisevat tietoja Tammisaaren vankileirin ylilääkärin professori Tigerstedtin raportista, jonka hän oli osoittanut elokuun alussa Suomen hallitukselle. Raportissa vaaditaan pikaisia toimenpiteitä leirin terveydellisten epäkohtien korjaamiseksi. Tammisaaren vankileirillä kuoli 1 347 vankia kesäkuun 6. päivän ja heinäkuun 31. päivän välillä. Ylilääkäri Tigerstedtin mukaan runsas kuolleisuus ei johdu kulkutaudeista vaan leirin kehnoista terveydellisistä. ja ravinto-oloista.
Suomen armeijan pääintendentti everstiluutnantti O. Genetz vetoaa isänmaallisiin perheäiteihin, kansakoulunopettajiin ja rautatievirkamiehiin, jotta nämä myisivät peittoja nuoren armeijan sotilaille.
29.8.
Venäjälle paenneet punaisten johtohenkilöt perustavat Moskovassa Suomen Kommunistisen puolueen. Puhemiehistöön valitaan Yrjö Sirola, Kullervo Manner ja K. M. Evä. Keskuskomiteaan kuuluvat O. V. Kuusinen, Lauri Letonmäki, K. M. Evä ja Jukka Rahja.
30.8.
Suomen ja Venäjän rauhanneuvotteluita Berliinissä on päätetty lykätä joillakin viikoilla molempien valtuuskuntien yhteisellä päätöksellä.
Ranskan lehdistö pitää Suomesta kantautuneiden uutisten perusteella varmana, että Suomen kuninkaaksi valitaan saksalainen prinssi. Lehtien mukaan Suomi joutuu kauppasaarron kohteeksi ”ympärysvaltojen varman voiton” jälkeen, mikäli maassa on saksalainen kuningas:
”Sanomalehdet, etenkin Le Temps, Journal des Dehats ja Matin valittavat, että juuri silloin, kun kukaan ei voi enää epäillä, että tapahtumat rintamalla tulevat ratkaistuiksi liittoutuneiden eduksi, Suomi niin perin vakavan ja laajakantoisen teon kautta alleviivaa yhä kiinteämpää liittymissään Saksaan.”
Sosialistivallankumouksellisten vasemmistoon kuulunut Faina Kaplan yrittää murhata neuvostohallituksen päämiehen V. I. Leninin Moskovassa. Lenin haavoittuu, mutta selviää hengissä. Kaplan teloitetaan 3. syyskuuta.
31.8
Tukkiyhtiöt yrittävät Helsingin Sanomien saamien tietojen huijata torppareita luopumaan vuokraoikeudesta yhtiöiden mailla vapautuakseen luovuttamasta tiloja uuden torpparivapauslain mukaisesti. Savossa tukkiyhtiö Hackman häätää laittomasti torppareita omistamiltaan mailta. Kuopion läänin maaherraa vaaditaan puuttumaan tähän ja puolustamaan torppareiden oikeuksia uuden lain mukaisesti.
Repolassa pidetään kokous Suomeen liittymisen puolesta. ”Jyrisevin hyvähuudoin hyväksyttiin Suomeen liittymistä koskevat esitykset.”
Varatuomari Risto Ryti kertoo mm. Uudessa Suomettaressa, että Alfred Kordelinin yleisen edistys- ja sivistysrahaston pääoma nousee yli 40 miljoonan markan. Rahasto perustettiin Mommilassa 7.11.1918 surmatun Kordelinin laatiman testamentin pohjalta.
31.8–1.9.
Pidetään yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailut Eläintarhan urheilukentällä Helsingissä. Lauantaina 31.8. kilpailuja seuraavat Suomen sotaväen ylipäällikkö kenraali Vilkman, Saksan Itämeren divisioonan komentaja kenraali von der Goltz ja Saksan Suomen lähettilä von Brück. Paavo Nurmi sijoittuu 5000 metrillä neljänneksi.