1.10.
Suomessa otetaan uudelleen käyttöön leijonavaakunalla varustetut postimerkit. Merkit korvaavat keisarikunnan kaksipäisen kotkavaakuna-aiheiset mallit. Merkkisarjaa kutsutaan Saarisen malliksi ja se on käytössä vuoteen 1930 saakka.
1.–2.10.
Eduskuntavaalit, joissa porvarilliset puolueet saavat 108 ja sosialidemokraatit 92 paikkaa. Suomalaisen puolueen paikkamäärä on 32, Maalaisliiton 26, Nuorsuomalaisen puolueen 24, RKP:n 21 ja Kansanpuolueen 5.
3.10.
Perustuslakikomitean mietinnössä ehdotetaan Suomesta tasavaltaa, jossa valta olisi jaettu presidentin ja eduskunnan kesken. Mietinnön mukaan ulkopolitiikka olisi kuitenkin edelleen yhteinen Venäjän kanssa.
6.10.
Sosiaalidemokraattisen puolueen järjestysmiehistön rahastonhoitaja Taavi Vesala valtuutetaan ostamaan ”toimintavälineitä” Pietarista.
Alkoholipitoisten aineiden takavarikointimääräystä päätetään jatkaa sodan aiheuttamien poikkeuksellisten olojen takia. Omaan tarpeeseen olevat ja apteekkien varastot eivät kuulu määräyksen piiriin. Erityisesti panimot kritisoivat päätöstä takavarikoida kaikki yli kaksi prosenttia alkoholia sisältävät tuotteet. Valtiovalta katsoo väkijuomien väärinkäytön olevan yleistä vaatien asian pikaista korjaamista. Esimerkiksi Tampereella poliisi oli takavarikoinut pidätetyiltä suuren määrän resepteillä ostettuja denaturoituja spriipulloja. Kehitystä pidetään huolestuttavana ja lääkärit määrätään lähettämään kirjoittamansa reseptit kuukausittain lääkintähallitukseen tutkittaviksi, jotta väärinkäytökset saataisiin loppumaan.
10.10.
Riian rintamalla vangiksi joutunut Venäjän armeijan eversti Wilhelm Thesleff vaihtaa puolta. Thesleffistä tulee sotilaskomitean ja Saksan sotilasjohdon välinen yhdysmies Berliiniin. Hän syrjäyttää tehtävää aiemmin hoitaneen eversti Nikolai Mexmontanin, joka epäonnistuneen kansannoususuunnitelmansa vuoksi oli joutunut saksalaisten ja sotilaskomitean epäsuosioon.
13.10.
Töölön sokeritehdas irtisanoo työntekijöitään raaka-aineen loppumisen takia.
14.10.
Senaatti päättää korottaa viljan rajahintoja.
Bostonissa toimiva suomalainen lakimies J.A. Andersson pyytää yksityisesti presidentti Wilsonilta Yhdysvaltain hallituksen tunnustusta Suomen itsenäisyydelle.
15.10.
Perustuslakikomitean ja väliaikaisen hallituksen lainopillisen neuvottelukunnan jäsenet neuvottelevat Helsingissä Suomen tulevasta asemasta. Venäläiset hyväksyvät Suomelle sisäisen itsenäisyyden, mutta pitävät edelleen kiinni Venäjän ylimmästä päätösvallasta Suomessa.
Uudenmaan lääninhallituksen virkamiesten ja lääninsihteerin toimintaa keväällä tutkimaan asetettu komitea jättää prokuraattorille kertomuksen tutkimustensa tuloksista. Useita rikkeitä yhdenvertaisuuslain soveltamisessa, kokoontumis- ja sananvapauden loukkauksia ja virkavallan väärinkäyttöä tulee ilmi.
16.10.
Sotilasviranomaiset antavat puoli yhdeksän aikaan illalla määräyksen sammuttaa kaikki valot Helsingissä, sillä kaupungin läheisyydessä kerrotaan nähdyn zeppeliinejä. Katuvalaistus sammutetaan heti ja raitiovaunut ajavat sammutetuin lyhdyin talliin. Kaupungilla vallitsee hermostunut mieliala. Kello 23.30 palosireeni antaa jälleen hälytysmerkkejä. Zeppeliinejä ei kuitenkaan Helsingissä nähty.
Turussa annettaan samaan aikaan määräys valojen sammuttamisesta, sillä zeppeliinejä kerrottiin nähdyn Turun saaristossa.
Oskari Tokoi vierailee Turussa rauhoittamassa väkijoukkoa.
17.10.
Torniossa ollaan nälänhädän partaalla, sillä kaupungin elintarvikelautakunnalla ei ollut enää lainkaan viljaa. Viljavarojen loppuminen johtui siitä, että kesällä lautakunnan oli luovutettava ”melkoinen määrä” viljaa Kolarin kunnalle, ja Alatornion suuret työläisjoukot olivat saaneet leipäkorteillaan ottaa leipätarpeensa Torniosta.
Annetaan asetus, jolla Nikolainkaupunki muuttuu Vaasaksi. Nimi Nikolainkaupunki oli käytössä vuosina 1855–1917.
18.10.
Pohjanmaalla monet talonpojat eivät noudata viljanmyyntimääräyksiä. He kieltäytyvät myymästä varastojaan Elintarpeiden tuontikunnalle, joka oli saanut senaatilta yksioikeuden viljatuotteiden jakoon ja ostoon maassa.
Tampereen kaupunginvaltuusto myöntää 25 000 markkaa Tampereen Teknillisen seuran asettamalle komitealle, joka pohti toimenpiteitä jäkälien keräämiseksi Tampereella. Jäkälistä saatavaa jauhoa oli tarkoitus käyttää esimerkiksi rukiin jatkeena leipää leivottaessa.
Turun elintarvikelautakunta päättää olla ostamatta harjavaltalaista jäkälää, koska sen hinta olisi ollut noin 15 penniä/kilolta. Lisäksi olisivat tulleet lastaus- ja kuljetuskustannukset. Sen sijaan lautakunta aikoo ostaa jäkälää Turun seudulta.
Kenraalikuvernööri Nikolai Nekrasovin huhutaan lähteneen Pietariin keskustelemaan Kerenskin kanssa Helsingin tyhjentämisestä, koska Saarenmaa oli menetetty saksalaisille.
SDP:n ja SAJ:n johtajien pitävät kokouksen, jossa päätetään virallisen punakaartin perustamistoimien jatkamisesta. SDP:n ja aluekomitean samana päivänä pidetyssä kokouksessa on toivottu venäläisten aseistavan punakaartit.
19.10.
SDP ja aluekomitea jatkavat neuvotteluja koskien aseiden saantia Venäjältä – aluekomitea suhtautuu aseiden myöntämiseen epäröivästi.
Turussa jo kymmenisen vuotta vireillä olleen yliopistohankkeen toteutuminen varmistuu, kun senaatti vahvistaa Turkuun perustettavan ruotsinkielisen, yksityisin varoin ylläpidettävän Åbo Akademin taustasäätiön säännöt. Lopullisen sysäyksen hankkeelle antavat eräiden ruotsinkielisten miljonäärien suurlahjoitukset. Yliopistoa puuhaavalla säätiöllä on varoja 3,5 miljoonaa markkaa. Myös suomenkielisillä on meneillä yksityisen yliopiston perustaminen Turkuun.
Senaatin Elintarvikeosaston päällikkö, senaattori Harald Åkerman jättää eroanomuksensa vastalauseena senaatin elintarvikepolitiikalle.
Suomen Kaupunkiliitto perustetaan valvomaan kaupunkien ja kauppaloiden etuja.
20.10.
Kasakat järjestävät meluisat läksiäiset Kouvolan asemaravintolassa. Kasakoiden läksiäisjuhliin ottaa osaa, aktiivisesti ja pahennusta aiheuttaen, myös osa paikkakunnan tytöistä.
Suomen ammattijärjestö antaa julistuksen, jossa se kehottaa perustamaan työväenkaarteja kaikkialle maahan. ”Työväestön on itsepuolustuksekseen ja kaikkien mahdollisten tapausten varalta heti muodostettava kaikkialla maassa työväen järjestyskaarteja ja järjestyneen työväen näihin runsaslukuisesti liityttävä”.
SDP:n ja SAJ:n toimikuntien yhteiskokous hyväksyy työväen järjestyskaartien säännöt.
Bolsevikit jättävät väliaikaisen neuvoston. Trotski pitää väliaikaisen hallituksen vastaisen puheen.
21.10.
Vladimir Lenin siirtyy takaisin Pietariin bolsevikkien keskuskomitean kutsumana. Hän on pakoillut runsaat kaksi kuukautta väliaikaista hallitusta Suomessa.
22.10.
Senaattorit Setälä ja Åkerman käyvät kenraalikuvernöörin luona neuvotteluja viljan tuonnin jouduttamiseksi.
Bolsevikkipuolueen keskuskomitea pitää ratkaisevan kokouksen, jossa se hyväksyy Leninin ehdotuksen vallankaappauksen toteuttamisesta.
Viipurista Pietariin matkalla olleet venäläissotilaat ammuskelevat junanikkunoista. Pika- ja postijunat eivät uskaltaneet ohittaa hitaampaa sotilasjunaa.
Prokuraattori P. E. Svinhufvud vetoaa jälleen kenraalikuvernööriin venäläisen sotaväen poistumiseksi maasta: ”Sotilasten harjoittama väkivalta ja mielivaltainen esiintyminen ovat maassamme aikaansaaneet turvattomuutta, joka on omansa kansan keskuudessa synnyttämään epätoivoista mielialaa.”
23.10.
Venäläiset sotilaat tunkeutuvat Helsingissä Uudenmaan läänin maaherran, everstiluutnantti Bruno Jalanderin poliisin majoituspaikkoihin ”Suomen köyhälistön hyväksi aseiden hankkimiseksi tälle”
Noin sata venäläistä sotilasta suorittaa kotietsintöjä ympäri Helsinkiä, mm. Vanhalla ylioppilastalolla. Venäläiset olivat saaneet tietoja asekätköistä. Sotilaat syyllistyvät näpistelyihin etsintöjä suorittaessaan.
Yleislakkoa valmisteleva toimikunta kokoontuu ensimmäisen kerran.
Jääkärimarssi esitetään ensimmäisen kerran Suomessa helsinkiläisessä yksityisasunnossa järjestetyssä konsertissa.
24.10.
Lehdissä julkaistaan pimennysohjeet mahdollisten lentohyökkäyksien varalle.
Työväenlehdistössä ilmestyvät työväen järjestyskaartien säännöt.
25.10.
Yhdysvaltain hallitus pidättää kolme satamissaan lähtövalmiina viljalastissa ollutta laivaa, joiden on tarkoitus tuoda lastinsa Suomeen. Syyksi tähän mainitaan se, että Suomi saattaa joutua lähiaikoina sotanäyttämöksi.
Väliaikainen hallitus päättää jäädä Pietariin niin kauan kuin ei ole välitöntä vaaraa kaupungin joutumisesta sotanäyttämöksi.
Pietarin neuvoston toimeenpaneva komitea asettaa sotilaallisen vallankumouskomitean, jonka puheenjohtajaksi tulee Lev Trotski.
Työväen järjestyskaartien johtavaan toimikuntaan valitaan Oskari Tokoi, Emil Laiho ja Matti Turkia.
Venäläiset matruusit tappelevat, ammuskelevat ilmaan ja ahdistelevat naisia Turun kaduilla.
Senaatti pyytää kenraalikuvernööriltä toimia Ahvenanmaalla olevien venäläissotilaiden korvaamiseksi rauhallisemmilla ja kurinalaisemmilla joukoilla.
27.10.
Saksalainen höyrylaiva Equity lähtee Danzigista kohti Suomea. Mukana on kahdeksan suomalaista jääkäriä ja kiväärejä, konekiväärejä ja revolvereita. Aseet on tarkoitettu suojeluskunnille.
28.10.
SDP:n puolueneuvosto suosittelee pyrkimään uudistuksiin eduskunnan kautta, vaikka se pitääkin lokakuun alun vaaleja laittomina.
30.10.
Venäjän väliaikaisen hallituksen pääministeri Aleksandr Kerenski hyväksyy Enckellin laatiman suunnitelman, jonka mukaan väliaikainen hallitus siirtäisi hallitsijan valtaoikeudet eduskunnan nimeämälle valtionhoitajalle tietyin varauksin.
31.10.
Equity saapuu Pohjanmaan rannikolle. Puolet lastista puretaan Västerösin edustalla ja samalla osa jääkäreistä nousee maihin.
Lokakuun keskilämpötila oli Helsingin Kaisaniemessä 7,5 C° ja Sodankylässä 1,9 C°.
Päälähteenä on käytetty Tampereen yliopiston Suomi 80 -sivuston julkaistua maaliskuusta 1917 heinäkuuhun 1918 ulottuvaa kronologiaa.