Kronologi

Elokuu

1.8.

Väliaikaisen hallituksen manifesti saapuu Suomeen. Senaatti kokoontuu keskustelemaan manifestista julkaisemisesta. Käsittely päätetään siirtää seuraavaan päivään, jolloin kaikki senaattorit sekä kenraalikuvernööri voivat olla paikalla.

2.8.

Senaatti päättää kokouksessaan äänin 7-6 julkaista väliaikaisen hallituksen manifestin. Sosiaalidemokraattiset senaattorit vastustavat julkaisemista, ja porvarilliset kannattavat sitä. Senaattorien äänet menevät tasan. Äänestyksen ratkaisee kenraalikuvernöörin ääni. Prokuraattori Svinhufvud on sosialististen senaattoreiden kannalla, vaikka pitääkin eduskunnan hajotuspäätöstä lainmukaisena.

Manifestia ei kuitenkaan esitellä eduskunnalle sen lopettaessa päivän istuntoaan. Kansanedustajat saavat tiedon, jonka mukaan seuraavasta istunnosta tullaan ilmoittamaan hyvissä ajoin. Viimeisessä istunnossaan eduskunta mm. kehotti hallitusta asettamaan työttömyyskeskuskomitean uhkaavan suurtyöttömyyden torjumiseksi sekä 10 miljoonan markan lisäämisestä budjettiin hätäaputöiden teettämistä varten. Lisäksi eduskunta päätti lykätä päätöstä uuden eduskuntatalon rakentamisesta.

Venäjällä duuman edustajat pitävät manifestin julkaisemista oikeana toimenpiteenä. Venäläisissä lehdissä tosin arvellaan, että eduskunta jatkaa kokoontumistaan jossakin toisessa kaupungissa.

3.8.

Venäjän pääesikunta siirtää Suomeen yhden ratsuväkidivisioonan ja jalkaväkiprikaatin. Suomessa on enemmän venäläistä sotaväkeä kuin koskaan aikaisemmin, yli 100 000 miestä. Joukkojen siirrolla väliaikainen hallitus antaa pontta eduskunnan hajotusmanifestille. Lisäksi Venäjällä ollaan tietoisia suomalaisten aktivistien kapinasuunnitelmista. Joukkojen lisäämisellä pyritään myös suojaamaan rannikon pieniä ja kaukana toisistaan sijaitsevia varuskuntia.

Yli 2 000 suomalaista odottaa Haaparannassa pääsyä Suomeen. Tilanne johtuu väliaikaisen hallituksen heinäkuun lopulta tekemästä päätöksestä sulkea valtakunnanraja väliaikaisesti 15.8. saakka. Päätöksellä pyritään tehostamaan puolustusta ja estämään ei-toivottujen henkilöiden maahantulo. Rajan saa ylittää vain erikoisluvalla.

Paavi Benediktus XV julkaisee rauhannoottinsa kaikille sotaa käyville maille ja ilmoittaa olevansa halukas toimimaan välittäjänä osapuolten välillä.

5.8.

Saksan yleisesikunnan edustaja salaneuvos von Hülsen lähettää Tukholmaan aktivisteille suunnitelman aseiden ja jääkärien kuljettamisesta Suomeen.

9.8.

Voin hinnan alentamista vaatinut väkijoukko murtautuu Turussa Valion voivarastoon vieden 25 000 kiloa voita ja 400 juustoa. Saalis päätyy lopulta kaupungin elintarvikelautakunnalle voikortteja vastaan jaettaviksi.

Kirjatyöntekijöiden lakko loppuu. Lakon aikana pääkaupungin porvarilehdet eivät ilmesty ja huomattava osa muistakin porvarilehdistä jää painamatta. Työväenlehtien julkaiseminen jatkuu sen sijaan keskeytyksettä.

Saksalaiset peruvat Suomen-operaationsa, joten aktivistien kapinasuunnitelma kuivuu kokoon. Päätökseen vaikuttavat Helsinkiin siirretyt venäläiset lisäjoukot.

10.8.

Poliisi ampuu lakkovahdin Ypäjällä maataloustyöläisten ja poliisin välisen sanaharkan ja tappelun aikana.

Suomeen perustetaan kauppakamarilaitos. Kauppakamarien tehtävänä on valvoa kaupan ja teollisuuden etuja sekä antaa lausuntoja näitä elinkeinoja koskevia lausuntoja. Helsingin kauppakamari aloittaa toimintansa vuoden 1917 lopulla. Vuonna 1918 kauppakamarit perustetaan Viipuriin, Turkuun, Tampereelle, Vaasaan, Ouluun ja Kuopioon.

11.8.

Senaatintorin voikokous vaati senaattori Väinö Wuolijoelta selvitystä elintarviketilanteesta. Helsingissä väkijoukot murtautuivat Helsingissä Valion voivarastoon ja alkavat siirtää voita kauppoihin. Voipulan syynä oli kuivan kesän aiheuttama vähentynyt maidontuotanto. Lisäksi osa voista päätyi Suomessa olleen venäläisen sotaväen muonitukseen. Valio vei myös edelleen voita Venäjälle.

Prokuraattori P. E. Svinhufvud ilmoittaa, ettei asetu ehdolle syksyn eduskuntavaaleissa.

12.8.

Miliisi asettaa Helsingissä vartijat keskusvarastojen oville ja keskeyttää omavaltaisen voinjakelun.

13.8.

Elintarvikeasioista vastannut senaattori Väinö Wuolijoki eroaa. Sosiaalidemokraatit järjestävät illalla Helsingissä joukkokokouksen, joka vaatii maan kaikkien voivarastojen tarkistamista. Vauhdittaakseen vaatimuksiaan kokous julistaa kunnallislakon Helsinkiin.

14.8.

Helsingin kunnallislakko sujui lehtien mukaan alkuvaiheessaan “suuremmitta häiriöittä”. Lakkovahdit estivät porvarilehtien ilmestymisen ja seurasivat tarkasti niiden toimittajia. Järjestysmieskomppaniat sulkivat väkisin liikkeitä.

15.8.

Joukkokokous vaatii Helsingissä eduskuntaa koolle mahdollisimman pian ja rajahintojen alentamista. Vaatimuksiin kuului myös elintarvikejakelun parantaminen. Kokous antoi nimeämilleen työväenjärjestöjen edustajille tehtäväksi valvoa kaupungin muonitustoimikunnan toimintaa. Kokous päätti lopettaa kunnallislakon.

16.8.

Senaatti käsittelee senaatin talousosaston entisten jäsenten eläkeasiaa – asia päätetään lähettää prouraattori P. E. Svinhufvudin tutkittavaksi. Asia on poliittisesti tulenarka, sillä kyse on venäläistetyn senaatin jäsenistä.

17.8.

Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja Oskari Tokoi eroaa. Hänen paikkansa pääministerinä ottaa vanhasuomalaisiin kuuluva professori E. N. Setälä.

17.–18.8.

Pörssitalon mellakka Helsingissä. Kiihtynyt väkijoukko estää Pörssitalossa kokoontunutta Helsingin kaupunginvaltuustoa poistumasta. Valtuusto vapautuu, kun miliisi hajottaa piirittäjien joukon. Senaatintorille kokoontunut väkijoukko vaatii puolestaan aseita myös kansalle.

Mellakoiden seurauksena Helsinkiin perustetaan suojeluskunta. Myös Turussa ja Porissa sekä maaseudulla oli ryhdytty toimiin suojeluskuntien perustamiseksi.

18.8.

Keisariperheen kohtalosta liikkui monenlaisia huhuja. Pääministeri Kerenski tiedotti, että entinen keisari perheineen oli ”valtakunnallisen välttämättömyyden pakottamana” siirretty Tsarskoje Selosta Tobolskiin.

18.–19.8.

Yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailut pidetään Tampereella.

19.8.

Helsingin Vanhalle ylioppilastalolle kokoontuu aktivisteja ja suojeluskuntamiehiä valmistelemaan tulevia eduskuntavaaleja. He päättävät, ettei Suomen itsenäistymistä ajava porvarillinen ryhmittymä osallistu tuleviin eduskuntavaaleihin omana puolueenaan ajan riittämättömyyden takia. Itsenäisyysmielisiä ehdokkaita pyritään saamaan porvaripuolueiden listoille. Heinäkuusta asti taistelujärjestöjä Helsingissä organisoinut maisteri Eino Kaila antaa kokoukselle selonteon suojeluskuntien senhetkisestä tilanteesta.

Prokuraattori P. E. Svinhufvud astuu kokouksessa julkisesti itsenäisyysmiesten riveihin ja antaa asiasta laajan lausunnon.

Työväenliike tulkitsee suojeluskuntien puolustavan enemmän porvareiden ja maanomistajien omaisuutta kuin pitävän kurissa maassa rettelöiviä venäläisiä sotilaita. Suojeluskuntien perustamisen myötä vaatimukset kaartien järjestysmiehistöjen perustamisesta lisääntyivät työväen lehdistössä.

20.8.

Työmies-lehti kirjoittaa suojeluskuntien perustamista ensimmäistä kertaa. Lehti kertoo, että porvarikaarteja perustettiin ympäri maata.

21.8.

Kansan Tahdon päätoimittaja Yrjö Mäkelin vaatii, että venäläisten sotilaiden mellastelusta on tehtävä loppu. Ainoan keinona hän pitää järjestysmiehistöjen perustamista. Mäkelinin mukaan kotimaan hallituksen olisi aseistettava järjestysmiehet.

21.8.

Saksan sotilasjohto keskustelee Suomen-politiikasta. Saksa ei pidät mahdottomana antaa tulevaisuudessa aseapua Suomelle. Varsinaisen maihinnousun edellytyksenä saksalaiset pitävät sitä, että Venäjän laivaston ylivalta Itämerellä heikkenee. Saksa toivoo myös suomalaisia nimeämään vastuunkantavaksi ylipäälliköksi tehtävään sopivan siviilin tai sotilaan. Neuvotteluissa mukana olleen salaneuvos von Hülsen kertoo Vapaussodan historiassa (1921), että keskustelu oli ensimmäinen, jossa käsiteltiin saksalaisten joukkojen mahdollista apua suomalaisille.

22.8.

Helsingin työväen järjestysmiesten päälliköt ehdottavat, että työväen järjestysjoukot hajotetaan ja tilalle muodostettaan uusi järjestysjoukko.

23.8.

Työmies väittää porvarikaartien olevan valmiina hyökkäämään työväestön kimppuun. Kirjoitus heikentää ratkaisevasti osapuolten suhteita. Yhteistyö järjestyksen palauttamiseksi muuttuu mahdottomaksi.

25.8.

Pää- ja sotaministeri Aleksandr Kerenski varoittaa valtiollisessa neuvottelukokouksessa suomalaisia pyrkimästä väkivalloin koko valtakuntaa uhkaaviin päämääriin. Moskovassa järjestettyyn kokoukseen osallistuu väliaikaista hallitusta tukevia tahoja.

28.8.

K. J. Ståhlberg arvioi kirjoituksessa Helsingin Sanomissa täyden itsenäisyyden vaatimisen Suomelle olevan luvatonta herkkäuskoisuutta.

”Ei riippumattomuus ole sillä saavutettavissa, että sen suurin sanoin julkilausuu, mitä toivoo ja vaatii. On enemmän kuin luvatonta herkkäuskoisuutta kun tuo vaatimus nykyoloissa, ainoastaan muutaman kilometrin päästä ainakin vielä lopullisesti sortumattoman suurvallan pääkaupungista, jonka väkiluku jo hyvin vastaa Suomen väkilukua, luullaan saatavan hyvällä toteutetuksi ja tämä luulo, aivan kuin niinkuin sosialistien äskeinen menettely, perustetaan niin höllälle pohjalle kuin epävirallisiin venäläisiin ponsiin ja lausuntoihin.”

Edellisviikolla alkanut lavantautiepidemia pahenee Helsingissä. Kulkutautisairaalaan otetaan lähes 50 sairastunutta. Tartunnan arvellaan olevan peräisin maidosta. Kaupunkilaisia kehotetaan keittämään huolellisesti ruokansa ja huolehtimaan puhtaudesta aterioilla. Syyskuun loppuun mennessä sairastuneita oli jo lähes pari sataa.

29.8.

Eduskunnan puhemies Kullervo Manner kutsuu hajotetun eduskunnan koolle käsittelemään elintarvike- ja työttömyyskriisiä ja pohtimaan uuden hallituksen muodostamista. Istunto jää pitämättä venäläisten sotilaiden suljettua tiet Heimolaan.

Tieto istunnon pitämisestä oli toimitettu kenraalikuvernööri Stahovitšille jo runsasta viikkoa aikaisemmin, mutta edellisenä yönä Stahovitš komensi väliaikaisen hallituksen määräyksestä venäläiset joukot sulkemaan tien Heimolaan.

Sosiaalidemokraatit ja osa porvarillisista itsenäisyysmiehistä yrittivät siirtää istunnon Säätytalolle, mutta puolueet eivät päässeet yhteisymmärrykseen istunnon virallisuudesta. Asiasta äänestettiin, mutta maalaisliittolaiset kieltäytyivät enää osallistumasta istuntoon. Lopulta myös sosiaalidemokraatit luopuivat istunnon pitämisestä.

Aktivisti Erik Grotenfelt vaatii Svenska Tidningenissä venäläisvastaista kansannousua Suomen kansan eheyttämiseksi.

30.8.

Venäläissotilaiden omavaltaisuudet jatkuvat. Helsingin maalaiskunnan Westerkullan kartanon puutarhassa käy kaali- ja omenavarkaissa 15 kiväärein aseistanutta sotilasta.

Elokuun keskilämpötila oli Helsingin Kaisaniemessä  18,5 C° ja Sodankylässä 14,6 C°.

Päälähteenä on käytetty Tampereen yliopiston Suomi 80 -sivuston julkaistua maaliskuusta 1917 heinäkuuhun 1918 ulottuvaa kronologiaa.