Tammi-maaliskuussa 1916 Tampereella riehuu lavantautiepidemia, jonka syynä on Näsijärvestä otettu puhdistamaton vesijohtovesi. Tautiin sairastuu 3 304 kaupunkilaista, joista 279 kuolee. Epidemia on vakavin vesijohtovedestä aiheutunut kulkutauti Suomessa 1900-luvulla.
13.1.
Tuhannes suomalainen jääkäri kirjoittautuu Lockstedtin harjoitusleirille.
20.1.
Santarmit sulkevat jääkäreiden etappitien Kemissä.
28.1.
Aktivistien johtomies ja jääkärivärväri Y. O. Ruuth vangitaan.
30.1.
Kuopion Puijolla järjestään ensimmäinen 50 kilometrin hiihtokilpailu murtomaalla, jonka voittaa Tapani Niku.
31.1.
Suomen Kansallismuseo vihitään käyttöönsä. Suunnittelijana Arkkitehtitoimisto Geselius, Lindgren & Saarinen.
21.2.
Länsirintamalla alkaa kymmenen kuukautta kestävä Verdunin taistelu, jossa kaatuu 700 000 sotilasta ja haavoittuu 495 000. Saksan armeija pyrki taistelussa heikentämään Ranskan kykyä käydä sotaa, mutta taistelu päättyi ilman ratkaisevaa tulosta. Taistelussa käytettiin ennen näkemättömän paljon tykistöä sekä myös taistelukaasua ja liekinheittimiä.
14.3.
Suomen kenraalikuvernööri saa laajat valtuudet evätä passit sotatilan aikana. Passeja ei myönnetä 18–35 -vuotiaille suomalaismiehille, minkä vuoksi Suomen myös kansainvälinen urheiluvaihto tyrehtyy.
30.3.
Suojakotelolla varustettujen tai sidottujen kirjojen tuonti ulkomailta kielletään.
8.4.
Suomessa ryhdytään verottamaan progressiivisesti yli 40 000 markan (100 000 euroa 2014 rahassa) tuloja sodan aikana. Progressio on 5–10 prosenttia.
8.4.
Naimisissa oleva nainen pääsee postilaitoksen palvelukseen, mikäli hänen miehensä suostuu yhteisvastuuseen naisen haltuun uskotuista varoista.
24.4.
Irlantilaisten nationalistien kapina brittihallintoa vastaan alkaa. Sen alussa luetaan Dublinin pääpostin edustalla Irlannin tasavallan itsenäisyysjulistus. Kapina epäonnistuu ja 15 sen johtohenkilöä teloitetaan.
30.4.
Suomen ensimmäinen siirtolapuutarha perustetaan Tampereen Hatanpäähän.
3.5.
Suomalainen vapaaehtoisjoukko Saksassa saa nimen Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona N:o 27.
6.5.
Oy Urheilutarpeita – Sportartiklar Ab perustetaan toimitusjohtajanaan Arno Hohenthal; yritys ottaa tunnukseen karhun.
23.5.
Venäläiset santarmit vangitsevat jääkärivärvärinä toimineen kirjailija Kyösti Wilkunan tämän kotona Nivalassa.
5.6.
Neljän jääkärin ryhmä tuhoaa Kilpisjärven Siilastuvalla venäläisten räjähdysaine- ja sotatarvikevaraston.
13.6.
Ensimmäinen suomalainen jääkäri Alfred Hyytinen kaatuu Misse-joella.
22.6.
Naisille myönnetään pääsy kaikkien oppilaitosten opettajanvirkoihin.
1.7.
Sommessa alkoi marraskuulle jatkunut taistelu, jossa käytettiin ensimmäisen kerran suurimittaisesti panssarivaunuja. Ympärysvallat menettivät kuolleena 146 000 sotilasta ja Saksa 164 000 miestä. Lähes miljoona sotilasta haavoittui.
1. ja 3.7.
Sosiaalidemokraatit saavuttavat eduskuntavaaleissa 103 paikallaan enemmistön.
1.–10.7.
Ensimmäisen maailmansodan takia Berliinin olympiakisoja ei järjestetä.
2.7.
P. E. Svinhufvudin vankeudesta lähettämä kirje RKP:n kansanedustajalle Emil Schybergsonille takavarikoidaan santarmiarkistoon sen sisältämän Venäjän hallituksen voimakkaan arvostelun vuoksi.
18.7.
Saksalainen ilmalaiva pommittaa Maarianhaminan satamalaitteita.
25.7.
Jääkärit osallistuvat Schmardenin taisteluun.
25.7.
Ampuma-aseita saa Suomessa pitää hallussa vain kuvernöörin luvalla.
29.8.
Sotamarsalkka Paul von Hindenburg nimitetään Saksan yleisesikunnan päälliköksi kenraali von Falkenhaynin tilalle.
Elokuussa venäläiset tuovat 2 100 kiinalaista Helsinkiä ympäröivän linnoitusketjun rakennustöihin. Määrä kasvaa kolmeentuhanteen. Kiinalaiset lähetetään pois Suomesta vuoden 1917 alkupuolella.
16.9.
Ranska ja Englanti tunnustavat Thomas Masarykin tšekkiläisen toimintakomitean Tšekko-Slovakian väliaikaiseksi hallitukseksi.
Syksy 1916 F. E. Sillanpään esikoisromaani Elämä ja aurinko ilmestyy.
2.10.
Venäläiset santarmit vangitsevat Jyväskylässä jääkärit Aarne Sihvon, Ilmari Relanderin ja Juho Heiskasen.
2.10.
Työnjohtaja Taavetti Lukkarinen hirtetään Oulussa, koska hän on auttanut saksalaisia sotavankeja pakenemaan Ruotsiin.
26.10.
Suomessa annetaan asetus maanjako-oikeuksista ja jakokunnista.
5.11.
Saksa ja Itävalta-Unkari julistavat itsenäisen Puolan kuningaskunnan perustetuksi.
7.11.
Suomessa perustetaan Sokeri-Keskuskomitea valvomaan sokerin jakelua. Sen tulee ottaa vastaan maahan tuotava raakasokeri, jakaa se tehtaille ja valmis sokeri kunnille. Sokerin säännöstely alkaa useissa kunnissa. Pula on synnyttänyt keinottelijoiden ammattikunnan.
12.11.
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton perustava kokous Helsingissä, mukana 89 osuuskaupan edustajaa johtavana voimana Elanto ja aatteena edistysmielisyys. Tämä oli askel osuustoimintaliikkeen jakautumiseen, vuonna 1917 perustettiin SOK:n rinnalle Suomen Osuustukkukauppa, OTK.
18.11.
Työläisurheiluseurojen kokous perustaa työväen oman urheilulehden, koska ”työväenluokkaan kuuluvat edustajat eivät ole saaneet puolueetonta kohtelua SVUL:ssä” ja ”urheilun ja voimistelun ohjaaminen täytyy työväestön ottaa omiin käsiin”.
25.11.
Sortavalan seminaarin johtaja K. A. O. Relander erotetaan, vangitaan ja karkotetaan Siperiaan. Hänen poikansa Ilmari Relander lähti Saksaan jääkärikoulutukseen ja eteni jääkärieverstiksi.
1.12.
Sokeri joutuu kortille koko Suomessa.
2.12.
Venäläiset santarmit vangitsevat jääkärit Aarne Sihvon, Ilmari Relanderin ja Juho Heiskasen Jyväskylässä.
6.12.
Keisarillisen Aleksanterin yliopisto tekee päätöksen uuden tohtorinarvon perustamisesta. Hammaslääkäreille tarkoitettu doctor odontologiae -tutkinto on maailmanlaajuisestikin vielä harvinainen.
11.12.
Simon kahakka. Simon Maaninkajärvellä metsäkämpässä yöpyvät seitsemän jääkäriä joutuvat poliisien ja sotilaiden yllättämiksi. Syntyneessä tulitaistelussa saa surmansa yksi jääkäriksi aikova, Armas Lyytikäinen, ja kaksi muuta joutuu vangiksi. Muut pääsevät pakenemaan.
Sevillan parturin ensi-ilta Suomalaisessa oopperassa.
13.12.
Jääkäripataljoona 27 luovuttaa asemansa saksalaisille ja siirtyy Libauhun (Liepaja), jossa koulutuksen on tarkoitus jatkua.
18.12.
Venäjän kieli määrätään pakolliseksi oppiaineeksi seminaareissa.
22.12.
Suomen ulkomaisen valuutan kauppa keskitetään Suomen Pankkiin.
30.12.
Ruhtinas Feliks Jusupovin johtama ryhmä venäläisiä aatelisia murhaa Grigori Rasputinin, jolla oli vahva epävirallinen asema keisarillisessa hovissa. Asema perustui Rasputinin väitettyyn kykyyn parantaa kruununperijä Aleksein hemofilia.
Joulukuussa 1916 ilmestyy Suomen Kuvalehden näytenumero.