1.1.
Turun Sanomat alkaa ilmestyä. Ensimmäisenä päätoimittajana toimii Antti Mikkola.
18.1.
Constantin Linder nimitetään ministerivaltiosihteeriksi.
19.1.
Maasta karkotetut saavat luvan palata Suomeen.
22.1.
Pietarissa 30 000 työläistä pyrkii turhaan jättämään tsaarille anomuksen, jossa vaaditaan yhteiskunnallisia ja poliittisia uudistuksia – yli tuhat kuolee, kun sotilaat avaavat heitä kohti tulen.
24.1.
Säädyt palaavat valtiopäivätyöhön.
31.1.
Svinhufvud jättää toistaiseksi puheenjohtajan tehtävät laki- ja talousvaliokunnassa, koska katsoo ettei edellytyksiä säännölliseen valtiopäivätyöhön ole.
2.2.
Ritaristo ja aatelisto vapauttaa Svinhufvudin laki- ja talousvaliokunnan puheenjohtajuudesta tämän perusteltua kantansa.
6.2.
Lennart Hohenthal ampuu prokuraattori Eliel Soisalon-Soinisen – Svinhufvud ryhtyy puolustusasianajajaksi.
9.3.
Helsingissä järjestetään valtiopäivämiesten ja kansanmiesten kokous, jossa suunnitellaan kutsuntalakkojen järjestämistä.
25.3.
Ritaristo ja aatelisto käsittelee valitusvaliokunnan esitystä koskien asevelvollisuusikäisten miesten jättäytymistä pois kutsunnoista – Svinhufvud puolustaa pitkässä puheenvuorossaan kutsunnoista jättäytymistä.
29.3.
Hallitsija lakkauttaa vuonna 1901 voimaanastuneen asevelvollisuuslain.
7.4.
Ritaristo ja aatelisto käsittelee valitusvaliokunnan mietintöä koskien Viipurin läänissä tapahtuneita laittomuuksia – Svinhufvud muistuttaa puheenvuorossaan sortotoimenpiteiden yleisyydestä muissa lääneissä.
14.4.
Työväenliikkeen aloitteesta järjestetty suurmielenosoitus yleisen äänioikeuden puolesta saa liikkeelle 30 000 ihmistä Helsingissä.
15.4.
Valtiopäivien päättyessä Svinhufvud esittää säätynsä hyvästijättötervehdyksen talonpoikaissäädylle: ”Toivokaamme että Suomen kansa tästä lähtien yksimielisesti on katsova ainoastaan perustuslakiemme mukaisesti syntyneitä lakeja sille velvoittaviksi”.
20.5.
Kagaalin Helsingissä järjestämässä suuressa perustuslaillisten kokouksessa syntyy tiukentunutta sensuuria kritisoiva julkilausuma.
27.5.
Venäjän Itämeren laivasto kärsii musertavan tappion japanilaisille Tsushiman meritaistelussa.
19.7.
Soisalon-Soinisen ampuneen Hohenthalin tuomio julistetaan – kansa osoittaa suosiotaan Hohenthalille ja puolustusasianajaja Svinhufvudille.
25.7.
Venäjän keisari Nikolai II ja Saksan keisari Vilhelm II allekirjoittavat Viipurin lähellä Koivistossa sopimuksen, jonka mukaan jonkin Euroopan maan hyökätessä Venäjälle tai Saksaan toinen sopijapuoli tulee apuun. Sopimus kuitenkin raukeaa lokakuussa 1905.
4.8.
Aktivististien Suomeen hankkimia aseita kuljettava John Crafton -alus saapuu Kemin edustalle, jossa osa aseista siirretään maihin.
7.8.
John Crafton ajaa karille Pietarsaaren edustalla ja räjäytetään.
5.9.
Venäjän ja Japanin neuvottelijat allekirjoittavat Portsmouthissa rauhansopimuksen, jonka hallitsijat vahvistavat lokakuussa.
13.9.
Venäläinen sotaväki hajottaa Helsingin Palokunnantalolle kokoontuneen tuhatpäisen perustuslaillisten kokouksen – Svinhufvud ja 28 muuta vastarintamiestä laativat prokuraattorille asiasta valituskirjelmän.
29.10.
Yleislakko leviää Venäjältä Suomeen – Helsingissä järjestetään useita kokouksia, joissa neuvotellaan parhaista keinoista hyödyntää tilannetta.
30.10.
Perustuslaillisten ja työväen edustajat pitävät kokouksen, jossa ei päästä yksimielisyyteen tärkeimmistä tavoitteista.
30.10.
Senaatti pitää yksityisen kokouksen – jäsenet katsovat saaneensa epäluottamuslauseen ja päättävät jättää eroanomuksen keisarille.
31.10.
Kenraalikuvernööri Ivan Obolenski vastaanottaa sekä perustuslaillisten että Rautatientorin työväen kansalaiskokouksen lähetystöt ja myöntyy tekemään eroanomuksen.
30.10.
Tsaari Nikolai II ilmoittaa julistuksella Venäjän muuttuneen perustuslailliseksi monarkiaksi.
31.10.
Kenraalikuvernööri Ivan Obolenski vastaanottaa sekä perustuslaillisten että Rautatientorin työväen kansalaiskokouksen lähetystöt ja myöntyy tekemään eroanomuksen.
31.10.
Perustuslaillisten P. E. Svinhufvud ja Heikki Renvall lähtevät illalla höyrylaivalla Pietariin saamaan tietoja Venäjän tilanteesta.
1.11.
Eläköön-laiva lähtee Pietariin viemään kenraalikuvernöörille Helsingissä laadittua perustuslaillisten manifestia – Tampereella hyväksytään Yrjö Mäkelinin ”Julistuskirja Suomen kansalle”, jota painopaperin väri kutsutaan ”punaiseksi julistukseksi”. Julistuksessa vaaditaan senaatin eroa, valtiollista itsenäisyyttä Venäjän yhteydessä sekä yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvan kansanedustuslaitoksen perustamista.
2.11.
Svinhufvud ja Renvall palaavat Pietarista Helsinkiin viipurilaisten lakkojunalla – miesten tuomilla tiedoilla ratkaiseva vaikutus pääkaupungin poliittisiin piireihin.
4.11.
Työväen lakkokomitea valitsee suuressa torikokouksessa väliaikaisen hallituksen. Keisari allekirjoittaa perustuslaillisten manifestiin perustuvan ”Julistuskirjan Suomen kansalle”, joka kumoaa helmikuun manifestin.
6.11.
Suurlakko päättyy Helsingissä ja säännölliset olot palautuvat koko maassa.
22.11.
Suomen uudeksi kenraalikuvernööriksi nimitetään Nikolai Gerard (1905–1908).
30.11.
Mechelinin perustuslaillinen senaatti nimitetään.
4.12.
Senaatti asettaa R. Hermansonin johtaman eduskuntalaitoksen uudistamiskomitean.
8.12.
Eduskuntalaitoksen uudistamiskomitea aloittaa työskentelyn.
9.12.
Eduskuntalaitoksen uudistamiskomitean kokouksessa keskustellaan uuden eduskunnan kokoonpanosta.
10.–12.12.
P. E. Svinhufvud toimii yhtenä puheenjohtajana nuorsuomalaisten puoluekokouksessa.
13.12.
Eduskuntalaitoksen uudistamiskomitea keskustelee naisten äänioikeudesta.
20.12.
Väliaikaiset valtiopäivät alkavat – ensisijaisesti käsitellään eduskuntalaitoksen uudistamista.
21.12.
Valtiopäivien ensimmäinen täysistunto – Svinhufvud valitaan valitsijamieheksi ja lakivaliokunnan puheenjohtajaksi.
22.12.
Valtiopäiväavajaisissa kenraalikuvernööri Gerard pitää hallitsijan valtaistuinpuheen.
23.12.
Valtiopäivillä keskustellaan talonpoikaissäädyn saamasta venäjänkielisestä kirjeestä, jonka Svinhufvud myöhemmin saa lakivaliokunnan käsiteltäväksi.
29.12.
Viipurilaisten valtiopäivämiesten lähetystö toivoo kuvernööriksi siviilimiestä – mieluiten P. E. Svinhufvudia.
24.–30.12.
Tampereella kokoontui Venäjän sosialidemokraattien puoluekonferenssi. Josef Stalin tapaa kokouksessa ensimmäisen kerran V. I. Leninin. Tampere valikoituu kokouspaikaksi osaksi mm. siksi, ettei kaupungissa ollut venäläistä sotaväkeä.