14.1.

Venäläismalliset postimerkit otetaan käyttöön Suomessa.

29.3.

Svinhufvud nimitetään Turun hovioikeuden asessoriksi – tavoitteena maalaistuomarin rauhallinen elämä.

19.4.

20 tunnettua kansalaista, mukaan lukien Svinhufvud, allekirjoittaa sanomalehdille ”yksityisesti, ei julkaistavaksi” toimitetun julkilausuman – Svinhufvud siirtymässä ”suomalaisten” leiristä ”perustuslaillisiin suomenmielisiin”.

12.7.

Suomen suuriruhtinas Nikolai II vahvistaa uuden asevelvollisuuslain, joka merkitsee Suomen erillisen armeijan lakkauttamista ja mahdollistaa suomalaisten sotilaiden käytön sekä rauhan että sodan koko keisarikunnan alueella.

3.8.

Tuurholman kartanossa Helsingin pitäjän Laajasalossa pidetään kokous, jossa päätetään ryhtyä keräämään nimiä venäläisten johtamia asevelvollisuuskutsuntoja vastustavaan adressiin. Adressitekstin laatii Leo Mechelin.

1.9.

Osuustoimintalaki tulee voimaan – laki mahdollistaa osuuskauppojen, -kassojen ja -meijerien perustamisen. Osuuskuntien kokouksissa jokaisella jäsenellä on sukupuoleen katsomatta käytössään yksi ääni.

15.9.

Venäläistämistä passiivisen vastarinnan keinoin torjuneen Kagaalin perustamiskokous pidetään Helsingissä.

27.9.

Maaliskuussa 1901 perustetun Tampereen Työväen Teatterin ensimmäisenä näytelmänä esitetään Minna Canthin Anna-Liisa.

30.9.

Asevelvollisuuslain muuttamista vastustava puolen miljoonan suomalaisen allekirjoittama adressi luovutetaan senaatille.

27.12.

Suomen ensimmäinen kiinteä elokuvateatteri Kinematograf International aloittaa näytäntönsä Helsingissä.