1.1.

Suomen suuriruhtinaanmaan 19.12.1889 säädetty rikoslaki tulee voimaan. Laki korvaa vuoden 1734 rikoslain. Kuolemantuomio säilyy laissa murhan, valtiopetoksen ja maanpetoksen rangaistuksena. Tuomioita ei kuitenkaan panna käytäntöön, vaan ne muutetaan elinkautiseksi kuritushuonerangaistukseksi. Kuritushuoneessa vanki joutui suorittamaan rangaistustaan tavallisia vankilaoloja kovemmissa olosuhteissa. Tuomioon ei kuitenkaan liittynyt ruumiillista kuritusta.

17.1.

Pysyvästi lakkautetun Savo-lehden viimeinen numero ilmestyy.

24.1.

Valtiopäivien avajaisissa säätyjen puhemiehet ilmaisevat puheissaan huolensa Suomen oikeuksiin kohdistuvasta uhasta.

Tammikuu: Kolmen aatelittoman säädyn istuntopaikaksi rakennettu Säätytalo otetaan käyttöön.

1.2.

Ensimmäiset postipysäkit aloittavat toimintansa Lokalahden, Merimaskun ja Petolahden kappeleissa sekä Miehikkälässä. Postipysäkit palvelivat ensi sijassa kirjeidenkeräystä ja postimerkkien myyntiä.

12.3.

Aleksanteri III ilmoittaa kirjeessään kenraalikuvernööri Feodor Heidenille, että huoli Suomen oikeuksien ja etuuksien kaventumisesta perustuu väärinkäsitykseen.

18.6.

Kenraalikuvernööri saa valtuudet päättää, myönnetäänkö sanomalehdelle julkaisulupa, jota anoessaan lehden on ilmoitettava linjansa.

1.10.

Svinhufvud nimitetään Turun hovioikeuden kanslistiksi.