Kotkalaisen Eteenpäin-lehden päätoimittaja August Vesa: ”Lukeudun nähtävästi oikeistoon, kun en voi hyväksyä erinäisten punakaartilaisosastojen hurjasteluja. Sos.-dem. ne ovat vieraita ja vahingollisia. Ovat jo saaneet suuret joukot kylmäksi aatteellemme. Useat maaseutu työväenjärjestöt ovat lähettäneet ankaroita paheksumislauseita sellaisesta. Sirolan keinotekoista vallankumousta en hyväksy. Aseellinen toiminta, jota osa Helsinkiläisistä punakaartilaisista ihannoivat johtaa meidät sellaiseen tilanteeseen, ettemme vuosikymmeniin nouse […]
Seuraavassa eduskunnan autenttisia puheenvuoroja, joita on kuitenkin lyhennetty. Eduskunnan istunnossa 18. joulukuuta 1917 otettiin käsittelyyn välikysymys, jonka ensimmäinen allekirjoittaja oli turkulainen nuorsuomalaisen puolueen kansanedustaja Antti Mikkola. Välikysymys koski Turun keskustassa tapahtuneita ryöstöjä ja järjestyksen aikaansaamista. SISÄASIAIN SENAATTORI ARTHUR CASTRÉN Ennen viime marraskuun suurlakkoa toimi Turun kaupungissa järjestyskunta. Sen pyyhki pois suurlakko. Sen jälkeen otti omin […]
Lähetekeskustelun päättyessä marrask. 26 p:nä vaati menettelytapavaliokunnan jäsen Eetu Salin, että kokouksen oli toimitettava koeäänestys, kummallako suunnalla on enemmän kannatusta, diktatuuriajatuksella vaiko sen vastustajilla, jotta valiokunta tietää laatia mietintönsä siihen katsoen. Tällöin oli Heikkilän esittämien ponsien puolella 59 ääntä ja diktatuurin kannalla 43 ääntä. Menettelytapavaliokunta, jonne kysymys tämän keskustelun jälkeen lykättiin, laati siitä mietinnön, joka […]
K. H . Wiik laajassa puheessaan asiallisesti osoitti diktatuurin tielle astumisen vaarat. Sillä tiellä on paljon menetettävänä, mutta voitto on aivan epävarmaa. Monet luulevat olevansa jyrkkiä, kun suosittelevat jyrkältä näyttäviä menettelytapoja, mutta se ei suinkaan osoita sosialistista tietoisuutta. Suomen köyhälistöllä ei ole kumouksellista tehtävää varten kaikkia tarpeellisia ominaisuuksia. Se ei ole riveistään erottanut siinä olevia […]
Seth Heikkilä sanoi puhuvansa useiden sellaisten puoluetoverien nimessä, joilla on takanaan pitkä työpäivä tässä puolueessa. Näiden toverien mielestä ovat diktatuurihommat puolueen turmio. Puolueemme on saavuttanut kaikki voittonsa valtiollisen järjestymisen, ammatillisen liikkeen, parlamenttaarisen ja kunnallisen toiminnan sekä kulutusosuustoiminnan kautta. Niihin on edelleenkin turvauduttava. Aseelliset haaveet olisivat työväenluokalle turmiollisina hyljättävät. Puolueessa riitelee nyt kaksi suuntaa. Puoluekokouksen tulisi […]
Puoluetoimikunta, joka oli kutsunut tämän ylimääräisen puoluekokouksen nimenomaan menettelytapakysymystä ratkaisemaan, ei ollut hankkinut siitä kirjallista alustusta, vaan oli antanut kysymyksen maisteri О. V. Kuusisen suullisesti alustettavaksi. Hän loi alustuksessaan laajan katsauksen työväenliikkeemme vaiheisiin, yhteiskunnalliseen kehitykseen meillä ja eri luokkien välisiin voimasuhteisiin. Erittäin laajasti käsiteltiin asiain kehitystä maaliskuun vallankumouksen jälkeen, valtalakitaistelua, eduskunnan hajoitusta, elintarvekurjuuden lisääntymistä, […]
Vallankumousten nimien erilaisuus johtuu Venäjällä käytössä olleen juliaanisen kalenterin ja Suomen suuriruhtinaskunnassa sekä ylipäätään länsimaissa käytetyn gregoriaanisen kalenterin eroista. Gregoriaanisen kalenteria, joka oli 1800-luvulla 12 päivää ja 1900-luvulla 13 päivää edellä muun Venäjän imperiumin keisarikunnan ajanlaskua. Tämän vuoksi kaikki Pietarissa laaditut Suomea koskevat dokumentit saivat kaksoispäiväyksen, ”uutta” ja ”vanhaa” lukua. Maaliskuun vallankumouksesta on tämän vuoksi […]
Venäjän armeijan ja laivaston piirissä levinnyt kapina levisi Helsinkiin, jossa noin 80 upseeria surmattiin maaliskuussa 1917. Jari Eerolan laskelmien mukaan maaliskuussa 1917 Helsingissä surmattiin 73–84 venäläistä upseeria ja aliupseeria. Surmansa saaneista meriupseereista virka-asemaltaan korkea-arvoisin oli Itämeren laivaston komentaja, vara-amiraali A. I. Nepenin. Hänestä virka-asemaltaan seuraavat olivat kontra-amiraali Nebolsin sekä sotasataman päällikkö kenraaliluutnantti Protopopov. Lisäksi surmatuksi […]
Maaliskuun manifesti päätti Suomen suuriruhtinaskunnassa toisen sortokauden. Viralliselta nimeltään se oli Julistuskirja Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiosäännön vakuuttamisesta sekä jälleen saattamisesta täysin toteutetuksi (Suomen Asetuskokoelma 20/1917). Asiakirja oli Venäjän väliaikaisen hallituksen antama säädös. Manifesti, joka annettiin 20.3.1917, kumosi vuoden 1890 postimanifestin, vuoden 1899 helmikuun manifestin perussäännökset (ei itse manifestia), vuoden 1908 esittelyjärjestyksen sekä vuoden 1910 lain yleisvaltakunnallisesta […]
Vallankumouksen puhjettua pääministeri P. E. Svinhufvud ja senaattorit joutuivat piiloutumaan punakaartilaisilta. Svinhufvud johti senaattia piilopaikoistaan Helsingissä. Hän asui yksityisten perheiden asunnoissa ja vaihtoi usein paikkaa punakaartilaisten tarkastusten pelossa. Helmikuun alussa hän yritti paeta Helsingistä lentokoneella, mutta koneeseen tullut vika pakotti palaamaan lentokentälle. Maaliskuun alussa hän pääsi pakenemaan suojeluskuntalaisten valtaamalla jäänmurtaja Tarmolla Tallinnaan. 24.1.1918 torstaina Svinhufvud […]
