Torpparikysymys oli yksi 1900-luvun alun kuumimmista poliittisista ongelmista

Torpparien asema nousi yhdeksi visaisimmaksi sisäpoliittiseksi kysymykseksi Venäjän vallan loppuvuosina. Maaseudun väestönkasvun ja markkinatalouteen siirtymisen vuoksi maanomistuksen merkitys korostui. Vuokranmaksumuotona tehottomien päivätöiden ongelmat korostuivat. Eduskunta pohtia torpparikysymystä vuodesta 1907 lähtien, mutta asia oli ratkaisematta Suomen itsenäistyttyä. Torpparien epäselvä tilanteen vaikutuksesta sisällissodan syttymiseen on esitetty erilaisia käsityksiä. Tilanosan vuokraukseen perustunut torpparijärjestelmä toimi hyvin vaihdantataloutta edeltäneessä yhteiskunnassa. […]

Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Feliks Kellosalmen pöydälle tuoma kolmas ehdotus tyrmätään laittomana

Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Feliks Kellosalmi kieltäytyi hyväksymästä maalaisliiton Santeri Alkion täysistunnossa 15.11.1917 esittämää ehdotusta korkeimman vallan siirtämisestä eduskunnalle. Hän katsoi, että maalaisliitto oli sosiaalidemokraattien kanssa käymässään kirjeenvaihdossa luvannut muuta kuin mitä tänään oli esitetty. Sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän puolesta Kellosalmi asettikin nyt pöydälle kolmannen ehdotuksen, jonka mukaan ”sitä valtaa, joka voimassa olleiden säännösten mukaan on kuulunut keisarille ja […]

Suomalaisen puolueen kansanedustaja Lauri Ingman suhtautuu Maalaisliiton ehdotukseen kriittisesti

Eduskunnan täysistunnossa 15.11.1917 suomalaisen puolueen kansanedustaja Lauri Ingman jatkoi maalaisliiton kansanedustaja Santeri Alkion avaamaa keskustelua pitkällä puheenvuorolla, jossa hän kävi läpi porvariston, vasemmiston ja maalaisliiton kantoja korkeimman vallan järjestämisestä menneiden kuukausien aikana. Ingman kritisoi puheessaan erityisesti vasemmiston kesällä 1917 esittämää valtalakia, joka olisi jättänyt esimerkiksi Suomen sotilasasioiden hoidon edelleen Venäjälle. Maalaisliitto sai osakseen kritiikkiä epävarmasta […]

Finland som en stat år 1917

Det nyligen självständiga Finland var ett utvecklat samhälle när självständigheten utropades den 6 december. Finland hade sin egenstatliga ekonomi, sitt eget parlament, utbildningssystem och kulturliv. Det Finland saknade var armé, gränsbevakning och utrikesministerium. Den finska statliga ekonomin grundade sig på att Finland hade en egen valuta och tullgränser mot Ryssland. Tullarna bidrog med inkomster till […]