Sök resultat för: ”Suomen senaatti”
Uusi Päivä 29.6.1917
Senaatti poistanut sotilasmiljoonat valtion menosäännöstä. Kenraalikuvernöörin kanslia – Venäjän vai Suomen virasto? Viljan ja rehun saantitoiveet Venäjältä vähäiset. Amerikasta jauhoja Suomeen. Työriitoja kirjapainoalalla. Konrad Lehtimäen tulevaisuusromaani. Perustuslakivaliokunnan mietintö senaatin vallan laajentamisesta. Uusi Päivä 29.6.1917, koko lehti Senaatti on poistanut Venäjälle ennen suoritetut sotilasmiljoonat Suomen valtion menosäännöstä. Se perustelee päätöstään sillä, että 20. maaliskuuta annetulla julistuskirjalla […]
Ylivieskan kuluttajat vaativat senaatilta pulaa lievittäviä toimia
Elintarviketilanteen laukaisemia “Kuluttajien kokouksia” pidettiin eri puolilla maata. Ylivieskan työväentalolla 19.8. pidetty tilaisuus oli valmisteltu etukäteen hyvin. Alustaja esitti kokousväen hyväksyttäväksi senaatille lähetettäviä ponsia, joista tärkeimmät olivat seuraavat: Kokous paheksuu sitä, että senaatti on katsonut vain tuottajien etuja ja korottanut maidon ja voin rajahintoja. Valion harjoittama keinottelu on lakkautettava. Hallituksen on heti takavarikoitava kaikki elintarvikkeet […]
Kieltolain perustelut
Sanomalehdet julkaisivat 30.5.1917 Suomen senaatin väliaikaiselle hallitukselle kieltolakiasiasta antaman lausunnon: ”Suomen kansan hartaimpia toivomuksia on kauan aikaa ollut yleisen kieltolain aikaansaaminen, jonka avulla voitaisiin tehdä loppu juovutusjuomaliikkeen tuottamista siveellisistä, taloudellisista ja kansan terveydellisistä vaurioista. Tähän päämäärään pyrki varsinkin talonpoikaissääty jo säätyvaltiopäiväin aikana. Kun sitten Suomen uusi, yhtäläisellä äänioikeudella valittu eduskunta ensi kerran kokoontui, hyväksyi se […]
Senaattorit ja prokuraattori sovittelumatkoilla
Sovittelua yrittivät eri paikkakunnilla senaattorit Kyösti Kallio ja Matti Paasivuori. Tehtävä oli molemmille taustasta johtuen vaikea. Maanviljelijä Kallio ei itsekään hyväksynyt kahdeksan tunnin työajan ulottamista maatalouteen. Ammattiyhdistysmies ja SDP:n puheenjohtaja Paasivuori joutui toimimaan valtiovallan edustajana. Marjaliisa Hentilän mukaan Paasivuoren merkitys oli ratkaiseva muun muassa soviteltaessa lakkoa Somerolla, jossa hän avusti Kalliota. Paasivuori taivutteli Kallion myös […]
Uusi Suometar 26.5.1917: Tokoin julistus maanviljelystyöväen väkivaltaisuuksista jää arveluttavaksi.
”Kuten toisesta paikasta näkyy, vetoaa senaatin talousosaston varapuheenjohtaja sanomalehdissä kansalaisiin niiden pöyristyttävien väkivaltaisuuksien ja muiden laittomien tekojen johdosta, joilla maalaistyöväen kiihkomieliset ainekset nykyään tuottavat häpeää ja vahinkoa kansalleni Siitä, että hallituksemme sosialistinen esimies katsoo asiakseen julkisesti esiintyä näiden syvästi surullisten ilmiöiden johdosta, ei ole muuta kuin hyvää sanottavana. Valitettavasti ei vain ole mahdollista antaa yhtä […]
Oskari Tokoin 26.5.1917 julkaistu vetoomus maatalouslakkolaisille
Lukuisat sanomalehdet julkaisivat pääministeri Oskari Tokoin vetoomuksen, jonka hän osoitti ensisijassa lakkolaisille, mutta myös viljelijöille. ”Kansalaiset, toverit! Pitkä oli sorron yö ja kestetyt kärsimykset suuret, varsinkin työväen luokka on kovia kokenut. Valtiollisen vainon ohella on taloudellinen sorto sitä raskaasti painanut. Vilu ja nälkä ovat olleet lähes jokapäiväiset vieraat. Pitkä on työpäivä ollut ja palkat eivät […]
Uusi Suometar 30.3.1917
Svinhufvud palannut Suomeen. Kerenski vierailulla Helsingissä. Vallankumousuhrien hautajaiset. Uuden senaatin ohjelma. Kenraalikuvernöörin haastattelu. ”Seynin viimeinen rikos”. Kysymys Suomen lipusta. Uusi Suometar 30.3.1917, koko lehti Asessori P. E. Svinhufvudin paluu Siperiasta 29. maaliskuuta runsaan kahden karkotusvuoden jälkeen oli Uuden Suomettaren pääuutinen. Svinhufvud sai kansallissankarin vastaanoton Helsingissä. Venäjän väliaikaisen hallituksen oikeusministeri Aleksander Kerenski sai myös haltioituneen vastaanoton […]