Vuonna 1918 Kiuruvedellä oli vajaa 12 000 asukasta. Väestö oli kasvanut nopeasti edeltävän vuosisadan aikana, sillä 1815 Kiuruveden väliluku oli 2 300 henkeä. Viidenneksen kasvusta selittää vuoden 1883 alueliitos, jossa Pielaveden pohjoisosa liitettiin Kiuruveteen. Väestönlisäys oli kuitenkin Pohjois-Savon kuntien tapaan nopeaa, mikä muutti yhteiskuntarakennetta merkittävästi. Pelkistetysti sanottuna tilattoman väestön osuus kiuruvetisistä kasvoi. Kiuruvesi kuului Venäjän vallan loppuvuosina […]
Viipurilainen kansanedustaja Evert Huttunen vaati Työ-lehdessä 11.1.1918 puolueneuvostolta päättäväisiä toimia punakaartien harjoittamaa terrorismia vastaan.
Lähetekeskustelun päättyessä marrask. 26 p:nä vaati menettelytapavaliokunnan jäsen Eetu Salin, että kokouksen oli toimitettava koeäänestys, kummallako suunnalla on enemmän kannatusta, diktatuuriajatuksella vaiko sen vastustajilla, jotta valiokunta tietää laatia mietintönsä siihen katsoen. Tällöin oli Heikkilän esittämien ponsien puolella 59 ääntä ja diktatuurin kannalla 43 ääntä. Menettelytapavaliokunta, jonne kysymys tämän keskustelun jälkeen lykättiin, laati siitä mietinnön, joka […]
K. H . Wiik laajassa puheessaan asiallisesti osoitti diktatuurin tielle astumisen vaarat. Sillä tiellä on paljon menetettävänä, mutta voitto on aivan epävarmaa. Monet luulevat olevansa jyrkkiä, kun suosittelevat jyrkältä näyttäviä menettelytapoja, mutta se ei suinkaan osoita sosialistista tietoisuutta. Suomen köyhälistöllä ei ole kumouksellista tehtävää varten kaikkia tarpeellisia ominaisuuksia. Se ei ole riveistään erottanut siinä olevia […]
Seth Heikkilä sanoi puhuvansa useiden sellaisten puoluetoverien nimessä, joilla on takanaan pitkä työpäivä tässä puolueessa. Näiden toverien mielestä ovat diktatuurihommat puolueen turmio. Puolueemme on saavuttanut kaikki voittonsa valtiollisen järjestymisen, ammatillisen liikkeen, parlamenttaarisen ja kunnallisen toiminnan sekä kulutusosuustoiminnan kautta. Niihin on edelleenkin turvauduttava. Aseelliset haaveet olisivat työväenluokalle turmiollisina hyljättävät. Puolueessa riitelee nyt kaksi suuntaa. Puoluekokouksen tulisi […]
Puoluetoimikunta, joka oli kutsunut tämän ylimääräisen puoluekokouksen nimenomaan menettelytapakysymystä ratkaisemaan, ei ollut hankkinut siitä kirjallista alustusta, vaan oli antanut kysymyksen maisteri О. V. Kuusisen suullisesti alustettavaksi. Hän loi alustuksessaan laajan katsauksen työväenliikkeemme vaiheisiin, yhteiskunnalliseen kehitykseen meillä ja eri luokkien välisiin voimasuhteisiin. Erittäin laajasti käsiteltiin asiain kehitystä maaliskuun vallankumouksen jälkeen, valtalakitaistelua, eduskunnan hajoitusta, elintarvekurjuuden lisääntymistä, […]
Taantumusajan virkamiehiä edelleen toimessa Helsingin poliisilaitoksella. Suomen työväki luokkataistelukelpoista. SVUL:n Helsingin piirin viestimestaruuskisat. Työväen Urheilulehden toinen numero. Valistustyötä tehostettava. Turun santarmipäällikkö vihdoinkin tutkittavaksi. Porvarit kieltäytyneet ompelemasta merkkejä järjestönuorille Lahdessa. Työmies 29.6.1917, koko numero Nimimerkki ”Esko” muistutti, että Helsingin työväestölle on tullut hyvin tunnetuksi, miten hitaasti Uudenmaan läänin kuvernöörin viranhoitajat oli toiminut poliisilaitoksella taantumusaikana palvelleiden komisarioiden […]
