Sök resultat för: ”järjestysvalta”

Järjestysvaltapäätös 12.1.1918 aiheutti voimakkaita reaktioita eduskunnassa

Katkelmat järjestysvaltakysymyksen äänestystuloksesta kertovista Uuden Päivän ja Työmiehen uutisista 13.1.1918 kertovat voimakkaista tunteista etenkin SDP:n eduskuntaryhmässä. Jo edellisenä päivänä eduskunnan istunto oli pitänyt pääministeri P. E. Svinhufvudin puhetta seuranneen yleisen metelöinnin vuoksi 15 minuutiksi.  

Eduskuntapuheenvuoroja järjestyksen palauttamisesta joulukuussa 1917

Seuraavassa eduskunnan autenttisia puheenvuoroja, joita on kuitenkin lyhennetty. Eduskunnan istunnossa 18. joulukuuta 1917 otettiin käsittelyyn välikysymys, jonka ensimmäinen allekirjoittaja oli turkulainen nuorsuomalaisen puolueen kansanedustaja Antti Mikkola. Välikysymys koski Turun keskustassa tapahtuneita ryöstöjä ja järjestyksen aikaansaamista. SISÄASIAIN SENAATTORI ARTHUR CASTRÉN Ennen viime marraskuun suurlakkoa toimi Turun kaupungissa järjestyskunta. Sen pyyhki pois suurlakko. Sen jälkeen otti omin […]

 Työmies 26.7.1917

Venäjän hallitus vastustaa Suomen täydellistä itsenäisyyttä. Helsingin miliisilakko loppunut. Työttömyyden torjumiseen ryhdyttävä heti. Kirjelmiä eduskunnalle. Työmies 26.7.1917, koko lehti Venäjän hallitus on Birsh. Vjedomosti -lehden mukaan käsitellyt suljetussa istunnossa 24. heinäkuuta eduskunnan päätöstä Suomen sisäisestä itsenäisyydestä. Lehden luotettavalta taholta saaman tiedon mukaan väliaikainen hallitus vastustaa yksimielisesti täydellisen itsenäisyyden myöntämistä Suomelle. ”Väliaikaisen hallituksen jäsenet tulevat Suomeen […]

Helsingin työväenkokousten 6.4.1917 hyväksymä lausunto poliisiasiasta

”Kansan pohjakerroksia ja niiden yhteistä hyvää tarkoittamaa toimintaa vihaavat ja vastustavat riistäjä- ja sortajaryhmät käyttävät pimeitten tarkoitustensa välikappaleina mieleisikseen laittamiaan poliisijoukkoja. Niiden avulla on vallankumouksen nyt kaatama sortojärjestelmä julmasti kukistanut Helsinginkin työväen oikeuksia ja vapauksia, ehkäissyt sen toimintaa sekä tuottanut paljon ja monenlaista vahinkoa. Tämän vuoksi kokous lausuu jyrkän vastalauseensa työväkeä riiistäväin ja sortavain ryhmäin […]

Vallankumouksellinen puhdistus virkakunnassa

Suuriruhtinaanmaan korkeimmat johtohenkilöt, kenraalikuvernööri F. A. Seyn ja senaatin talousosaston varapuheenjohtaja Mihail Borovitinov, joutuivat vangituksi maaliskuun vallankumouksen seurauksena. Kaikki läänien kuvernöörit erosivat tai painostettiin eroamaan, samoin joukko korkeita virkamiehiä. Vihatun Suomenmaalaisen santarmikunnan toiminta päättyi vallankumoukseen, kun Venäjän väliaikainen hallitus lakkautti koko keisarikunnan santarmilaitoksen 17.3.1917. Hallitus lopetti myös salaisen poliisin (suojeluosaston), joka tunnettiin nimellä ”ohrana” (ohrannoje […]