Punapakolaisia Tallinnasta Helsinkiin helmikuussa 1918

Talllinnasta tuli helmikuun lopussa Helsinkiin bolsevikkihallintoon kuuluneita pakolaisia. Pakolaisten kuljetus liittyi operaation, jossa Venäjän Itämeren laivaston pääosa siirrettiin vaikeissa jääoloissa Helsingin kautta Kronstadtiin. Evakuointia avustivat jäänmurtajat Jermak ja Volonetš. Helsinkiin evakuoitiin kaikkiaan noin 50 alusta. Tallinnassa komentajana toiminut Aleksei Štšastnoi aloitti operaation vastoin Neuvosto-Venäjän kansankomissaarien neuvoston määräystä. Kansankomisssaarit olivat käskeneet upottaa laivaston. Evakuointi onnistui hyvin […]

Kustaa Rovion tiedot santarmiarkistossa

Lehdet julkaisivat kevään mittaan hajatietoja santarmiarkistosta löytyneistä asiakirjoista. Työväen Kuvalehti esitteli 1.4.1917 Kustaa Roviosta tehtyä yhteenvetoa. ”Monia ovat olleet ne kansalaiset, joita santarmit ovat pitäneet ’mustissakirjoissaan’. Santarmien papereita pengottaessa on sieltä löydetty sekin, jota (oheinen) kuva esittää. Paperi koskee toveri Kustaa Roviota, joka takavuosina oli Pietarista karkoitettuna Siperiaan ja siitä pitäen nähtävästi ollut santarmien kirjoissa. […]

Helsingin kesän 1917 miliisilakkolaisten vaatimukset ja senaatin vastaus

Senaatin sisäasiaintoimituskunnan päällikkö Allan Serlachius esitteli vastauksessaan välikysymykseen aluksi lakkolaisten vaatimukset ja hallituksen siihen antaman vastauksen. ”Suomen senaatille. Helsingin kaupungin järjestysmiehet esittävät valitsemansa lakkokomitean kautta seuraavat vaatimukset: Että itsemääräävän poliisimestarin toimi on lakkautettava; että työväenjärjestön valitsema eduskunta valitsee Helsingin kaupungin järjestystoimikunnan, johon järjestyslaitoksessa palvelevilla miehillä on oikeus valita yksi edustaja keskuudestaan; Järjestystoimikunta valitsee puheenjohtajan, joka […]

Voimellakat kertoivat kasvavasta tyytymättömyydestä

Voita toimittivat yleiseen kulutukseen Valio ja valtion vointarkastuslaitos. Valio jatkoi voinvientiä Pietariin elokuuhun 1917 saakka, jolloin se loppui levottomien olojen ja Suomen tuotannon vähenemisen vuoksi. Viennin lopettaminen helpotti vain tilapäisesti koko kesän jatkunutta maitotuotteiden pulaa. Pulan syynä oli ennen kaikkea sotaväen kulutus. Sotilaat söivät kesällä arviolta 120–140 000 kiloa voita kuukaudessa. Määrä oli puolet Suomen […]

Uusi Suometar 3.9.1916

Pato murtunut Varkauden tehtailla. Suomalaisella Kirjakaupalla komea huoneisto. Halkojen kuljetus Tallinnaan hidasta. Myykö Valio pilaantunutta voita? Elintarvikekysymys Porvoossa. Sotaan liittyneen Romanian armeija merkittävä voimatekijä. Panttien määrä vähentynyt Turussa. Vuoden 1697 nälänhädän uhreja kunnioitettu Jääskessä. Eläintarhassa kovatasoiset kiekko- ja moukarikilpailut. Amerikkalaisia jalkapalloilijoita kivitetty Göteporissa. Uusi Suometar 3.9.1916, koko lehti Varkauden Ämmänkosken yhden haaran sulkemiseksi rakennettu pato […]

Arkkitehti Carl Ludvig Engel loihti suuriruhtinaskunnan uudesta keskuksesta arvokkaan ja edustavan kaupungin

Saksalaissyntyinen Carl Ludvig Engel (1778–1840) toimi suuriruhtinaskunnan uuden pääkaupungin Helsingin uudelleenrakentamista valvoneen komitean arkkitehtina vuodesta 1816 alkaen. Kaupungin uuden asemakaavan laatinut helsinkiläinen Johan Albrecht Ehrenström oli vaikuttunut Engelin kyvyistä ja uskoi tämän voivan toteuttaa hänen suureellisen asemakaavansa vaatimukset.[i] Helsingin keskusta kärsi pahoja vaurioita vuonna 1808 sattuneessa tulipalossa. Aleksanteri I:n 8.4.1812 antamalla hallitsijan käskykirjeellä Helsingistä tehtiin […]