Juoksuhautoihin kaivautunut sodankäynti toi tilauksia Hackmanin tehtaille Leppävirran Sorsakoskelle

Hackmanin Sorsakosken tehtaiden tulevaisuus näytti ensimmäisen maailmansodan sytyttyä huonolta. Aterinvienti itään loppui. Lisäksi tehtaan toiminnan kannalta keskeiset viisi saksalaista työntekijää saivat kolme päivää aikaa poistua maasta. Kolme saksalaista lähti, mutta Sorsakoskella pitkään työskennelleet Hans Habann ja Franz Pichotka jäivät. He luottivat Oulun läänin kuvernöörin myöntämän ”lipun vapaaseen oleskeluun maassa” turvaavan oleskelunsa. Myöhemmin miehet kuitenkin pidätettiin. […]

Vallitöiden muistoissa korostuvat paikallisten ja sotilaiden kohtaamiset

Linnoitustöistä on koottu Urjalassakin muistitietoa koottu, ja eri tavoin myös julkistettu. Osmo Urjanheimo on kirjoittanut omia ja Urjalankylän perinnepiiriläisten (Eine Ahlman, Kaarina Auho, Tauno Nikkilä ja Reino Rantanen) muisteluita.  Elli Luoto, o.s. Kallio on kirjoittanut vuonna 1998 ilmestyneeseen sukukirjaan ”Ilolan mänty” lyhyen muistelman, joka on myöhemmin ilmestynyt Urjalan Sanomissa. Aada Kantola, omaa sukuaan Kallio ja […]

Työmies 28.2.1917

Maitotoimituksista Helsinkiin saatu aikaan sopu. Työmiehen paperipulaan ei ratkaisua. Pieni erä lisää paperia. Helsingin vedentarpeen tyydyttäminen. Varokaa varkaita yleisissä saunoissa. Hätäaputöihin varoja. Huolimatonta kallionlouhintaa. Duuman avajaisistunto. Herroilla Pohjolan pidot Kalevalanpäivänä. Työmies 28.2.1917, koko lehti Työmies kertoi STT:n uutisen perusteella, että Venäjälle maitoa vievät tahot olivat ilmoittaneet sunnuntaina 25. helmikuuta hyväksyvänsä uuden vientijärjestelmän. Senaatille annetussa vastauksessa […]

Uusi Suometar 31.12.1916

Pietarin maidonvientiin uudet määräykset. Verdunissa ja Sommessa käyty maailmanhistorian suurimmat taistelut. Keskusvaltojen ja presidentti Wilsonin rauhantunnustelut. Sodankulku Romaniassa. Vuoden 1917 enteet paremmat kuin 1867. Sokerijuurikkaastako apua sokeripulaan? Kerenskin puhe valtakunnanduumassa. Lääkäripäivystyksen tarpeellisuus pyhäpäivinä. Raakakumin pula uhkaa kalossien saantia. Agapetus: Voipulan ja arpajaisten vuosi 1916. Uusi Suometar 31.12.1916, koko lehti Senaatti vahvisti 30. joulukuuta uudet säännökset […]

Työmies 31.12.1916

Kapitalistit keräävät ”sotasaalista”. Suuri lihakätkö löydetty Mustikkamaalta. Mosabackan kuluttajilta paheksumislause kunnanvaltuustolle. Kirjatyöntekijäin liitto 20-vuotias. Matkustajavero Venäjän Punaiselle Ristille. Kesäisten vaalien tuloksen tarkastelua Ankara yhteentörmäys raitiovaunu ja palokunnan ajopelit ajaneet yhteen. Ammattipainia Työväentalon juhlasalissa uutenavuotena Työmies 31.12.1916 A, koko lehti Työmies 31.12.1916 B, koko lehti Nimimerkki ”Kam” tarkasteli vuotta 1916 ja tulevaisuutta otsikolla ”Eteenpäin!”. Maailmansota jatkui, […]

Ensimmäinen maailmansota loi Helsinkiin vuokranantajan markkinat

Ensimmäinen maailmansota synnytti Helsinkiin asuntopulan. Sotatarviketeollisuuden luomat runsaat uudet työmahdollisuudet toivat monien muiden eurooppalaisten suurkaupunkien tapaan myös Helsinkiin uutta työväkeä vuonna 1915. Helsinkiin saapui vuonna 1915 lähes 25 000 uutta asukasta, kun vastaava luku aikaisemmin oli ollut vuosittain 7 000–11 000. Tilanne hyödytti vuokranantajia, joiden tarjoamien asuntojen kysyntä kasvoi voimakkaasti. He nostivat vuokria, välttivät pitkiä vuokrasopimuksia ja vaativat […]

Voisota kuumensi tunteita kuluttajien ja tuottajien välillä

Syksyllä 1915 helsinkiläislehtien palstoilla käynnistyi voisota, joka jatkui aina vuoden 1918 sisällissotaan saakka. Ongelmana oli se, että sota-aikana kaupungissa kärsittiini pulaa voista, josta oli maassa ylituotantoa. Kaupungissa voipula näkyi päivittäisinä jonoina voita myyvien myymälöiden edustalla. Suomalaiseen voihin tottuneet pietarilais- ja englantilaiskuluttajat olivat valmiita maksamaan siitä korkeampaa hintaa kuin suomalaisetkuluttajat. Lehdistössä alkoi kiivas keskustelu siitä, kenen […]

Ensimmäinen maailmansota pimensi Helsingin

Tieto sodan syttymisestä Euroopassa täytti Helsingin kadut huhuilla ja arvailuilla. Saksa oli julistanut sodan Venäjälle 1. elokuuta, ja uutinen levisi nopeasti kaupunkilaisten keskuudessa sanomalehdistön välityksellä. Helsinkiläiset olivat saaneet nauttia rauhan ajasta koko suuriruhtinaskunnan olemassaolon ajan lukuun ottamatta ajoittaisia levottomuuksia, joita erinäiset kapinat ja kahakat olivat kaupunkikuvaan tuoneet. Elokuun toisena päivänä Kasarmitorille kokoontuneille venäläisille sotajoukoille luettiin […]