Uusi Suometar julkaisi 18.4.1917 Suomen Tietotoimiston katsauksen venäläisten sotilaiden ja työläisten käynnistä eduskunnassa, jonka kokoontumispaikkana oli Heimolan talo. ”Eilen klo 5 aikaan i. p. kokoontui eduskuntatalon edustalle joukko sotilaita ja venäläistä työväkeä, jotka halusivat tavata eduskunnan puhemiestä ja kuulla lausuttavan 8 tunnin työpäivästä ja kansallisuuksien sorrosta Suomessa, erikoisestikin juutalaiskysymyksestä. Kun eduskunnan puhemies ei ollut […]
Puhemies Kullervo Manner lausui kenraalikuvernöörin puheen jälkeen suomeksi: ”Suomen eduskunta tervehtii kauttani vapautunutta Venäjää. Suomen kansa kunnioittaa syvästi Venäjän kansan laajoja kerroksia, jotka eivät sorron iestä itse siedä sekä antavat arvon ja oikeutuksen toisenkin kansan vapaudenrakkaudelle. Samalla kuin Venäjä, on myöskin Suomi nyt tosiasiassa lakannut olemasta monarkinen maa. Tämä tosiasia tekee tarpeelliseksi, paitsi uuden kansanvaltaisemman […]
Linnan salissa edustajat asettuivat paikoillensa, puhemies ja varapuhemiehet etualalle salin oikealle puolelle. Sen jälkeen saliin saapuivat senaatin prokuraattori, jäsenet ja varapuheenjohtajat, maan kenraaliku vernööri sekä hänen seurueensa ja muut kutsumansa henkilöt. Asetuttuansa paikallensa salin perälle kenraalikuvernööri avasi valtiopäivät venäjänkielisellä puheella, jonka suomeksi ja ruotsiksi luki senaatin oikeusosaston varapuheenjohtaja August Nybergh ja joka suomeksi oli näin […]
Uuden Suomettaren nimimerkki ”Hassan” luonnehti puhemies Kullervo Manneria suotuisasti 6.4.1917: ”Lyönnilleen 12 asettui puhemies Manner paikalleen ja tervehti eduskuntaa muutamin vakavin ja koruttomin sanoin Hänen debyyttinsä oli ulkonaisesti melko onnistunut, se myönnettäneen. Ja tulevaisuus taasen näyttää, miten 36-vuotias hra Manner selviytyy puhemiestehtävän lukemattomista vaikeuksista. Ammatti ei ole helppo ja lahjakkaat edeltäjät ovat yleensä kiusallisia jälkeläisilleen. […]
”Patenttiperustuslaillinen” hyökkäys eduskuntaa vastaan. Elintarvikkeiden hinnat nousevat – syynä kuljetusvaikeudet ja keinottelu. Työmies siteerasi laajasti 4.11.1915 Karjala-lehden suurlakon perintöä käsitellyttä kirjoitusta. Karjala-lehden mielestä siirtyminen säätyvaltiopäivistä yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla valittuun eduskuntaan ei ollut onnistunut täysin kivuttomasti: ”Suuret kansalaisryhmät eivät ole olleet tarpeeksi kehittyneitä tarkoituksenmukaisella tavalla käyttämään valtiollista äänivaltaansa. Sen johdosta on eduskuntaan päässyt kerääntymään melkoinen […]
