Ensimmäinen maailmansota synnytti Helsinkiin asuntopulan. Sotatarviketeollisuuden luomat runsaat uudet työmahdollisuudet toivat monien muiden eurooppalaisten suurkaupunkien tapaan myös Helsinkiin uutta työväkeä vuonna 1915. Helsinkiin saapui vuonna 1915 lähes 25 000 uutta asukasta, kun vastaava luku aikaisemmin oli ollut vuosittain 7 000–11 000. Tilanne hyödytti vuokranantajia, joiden tarjoamien asuntojen kysyntä kasvoi voimakkaasti. He nostivat vuokria, välttivät pitkiä vuokrasopimuksia ja vaativat […]
Syksyllä 1915 helsinkiläislehtien palstoilla käynnistyi voisota, joka jatkui aina vuoden 1918 sisällissotaan saakka. Ongelmana oli se, että sota-aikana kaupungissa kärsittiini pulaa voista, josta oli maassa ylituotantoa. Kaupungissa voipula näkyi päivittäisinä jonoina voita myyvien myymälöiden edustalla. Suomalaiseen voihin tottuneet pietarilais- ja englantilaiskuluttajat olivat valmiita maksamaan siitä korkeampaa hintaa kuin suomalaisetkuluttajat. Lehdistössä alkoi kiivas keskustelu siitä, kenen […]
Yhtiö teki yhteistyötä aikakautensa johtavien arkkitehtien ja asuntopoliittisten asiantuntijoiden kanssa. Ahlström järjesti 1930-luvun jälkipuoliskolla asuntokysymystä käsitelleitä teemapäiviä. Vuonna 1936 asunto- ja rakennuspäiville osallistuivat muun muassa sosiaalisen tutkimustoimiston päällikkö Gunnar Modeen, rakennustaiteen ja tyyliopin professori Carolus Lindberg, arkkitehti Alvar Aalto ja kunnallisen keskustoimiston johtaja Yrjö Harvia. Alvar Aalto esitti asuntopulan ratkaisuksi ”kokonaisen asuntoryhmän” yhtäaikaista rakentamista teollisesti […]
Laukon torpparien lakkoilu toukokuussa 1906 johti häätöihin seuraavan vuoden tammikuussa. Lisäksi kevään ja kesän aikana häädettiin useita kymmeniä vuokraajia Laukon ja Tottijärven kartanoiden mailta. Häädetyistä 24 torpparia valitti kihlakunnanoikeuden tuomiosta Turun hovioikeuteen, joka vahvisti alioikeuden päätöksen 13. maaliskuuta 1909. Sekä uusi maanvuokra-asetus ja maanvuokrasopimukset jäädyttänyt asetus oli julkaistu edellisenä päivänä, ja torpparit valittivat uudelleen hovioikeuteen. […]
Leppävirtalainen Matti Hämäläinen kirjoitti 1909 maaseudun pientilallisten, vuokraviljelijöiden ja tilattomien oloista Pohjois-Savon työväenliikkeen kevätjulkaisuun Punasten vappuun. Väliotsikointi on tämän sivuston tekijöiden laatima. ”Yleensä ihmisten suuri enemmistö liian vähän ajattelee. Eivät ole yht’äkkiä selvillä esim. jokapäiväisen työskentelynsä ja hyörintänsä tarkoituksesta. Hiukankin ajateltuamme havaitsemme, että tämän kaiken hyörinän päämaalina on tehdä olomme joka suhteessa, kuten terveyden, ravinnon, asunnon, vaatteiden, […]
