Vuonna 1918 Kiuruvedellä oli vajaa 12 000 asukasta. Väestö oli kasvanut nopeasti edeltävän vuosisadan aikana, sillä 1815 Kiuruveden väliluku oli 2 300 henkeä. Viidenneksen kasvusta selittää vuoden 1883 alueliitos, jossa Pielaveden pohjoisosa liitettiin Kiuruveteen. Väestönlisäys oli kuitenkin Pohjois-Savon kuntien tapaan nopeaa, mikä muutti yhteiskuntarakennetta merkittävästi. Pelkistetysti sanottuna tilattoman väestön osuus kiuruvetisistä kasvoi. Kiuruvesi kuului Venäjän vallan loppuvuosina […]
Nimimerkki ”Viksari” käsitteli naistenpäivän merkitystä ja naisten asemaa Työmiehessä 4.3.1917. Hänen mukaansa päivän vietto kertoi yhteiskunnassa vallitsevasta epätasa-arvosta. ”Naisten päivä on meillä nyt ikävä kyllä. Ikävä se, että täytyy viettää sennimistä päivää. Näet samoin kuin erikoisten työväen juhlien vietto antaa leimansa yhteiskunnalle, joka suvaitsee keskuudessaan muitakin kuin yhteiseen työhön osaaottavia, niin erikoinen naisten päivä osottaa, […]
Kun tämä työ on julistettu ylen puutteelliseksi, on tahdottu vahvistaa toimikuntaa uusilla, vereksillä ja ennen kaikkea asioita paremmin ymmärtävillä voimilla. Varsinkin on pidetty puutteena toimikunnan kokoonpanossa, etteivät siinä ole olleet edustettuina vähävaraisimmat kuluttajat ja ettei toimikuntaan kuulu naisia. Mitä edelliseen puutteeseen tulee, olisi tosiaankin syytä mitä pikimmin korjata se. – Kahdestakin syystä. Nykyolot ovat käyneet […]
Sokerin jako alkaa torstaina. ”Kirkko erotettava valtiosta – omaisuus siirrettävä kunnille”. Sos. dem. nuorisoliike Helsingissä – sakilaisuus riesana. Kannattaako tuhlata nuoruutta? Työväen syysjulkaisuilla hyvä menekki. Valtakunnanduuman istuntokauden edellä. ”Talohuijaukset Helsingissä”. Helsingin vesijohtoveden laadusta. Väkijuomien saatavuus ja rikokset. Ijäkäs puoluetoveri Voikkaalla. Työmies 12.11.1916, koko lehti Helsingin kaupungin muonituslautakunta ilmoitti sokerinmyynnin alkavan kuluttajille jaettuja kortteja vastaan alkavan […]
”Suomen porvariston pääpuolueet valitsijain edessä”. Porvarilehtien valittaman työvoiman puute maataloudessa. Asuntokurjuus Helsingissä. Lihanhankinnasta sotilaille. Lohjan työväenyhdistyksen naisosasto kymmenvuotias. Paperipula pahenee Venäjällä. Työmies 15.7.1916, koko lehti Työmiehen ”Ville” (Otto Ville Kuusinen) ruoti vaalitulosta eri puolueiden äänimäärien kehityksen perusteella. Hän laski Suomalaisen puolueen menettäneen 103 000 ja Nuorsuomalaisen puolueen 23 000 ääntä vuoteen 1907 verrattuna. Ruotsalainen kansanpuolue sai 1916 […]
Työmies 9.4.1916: Palkkataso alhainen, vaikka isoihin osinkoihin riittää rahaa. Tehkää palvelus lapsillenne: järjestäytykää! Rotta vellissä, joka on syötetty Gumtähden sairaalan hoidokeille. Porvarisvaltaa Elimäellä. Viinatehdas hävitetty Fredriksbergissä. Työmies 9.4.1916, koko lehti Työmies esitteli Suomen Ammattijärjestö-lehden tietojen pohjalta ansiokehitystä maailmansodan alusta lähtien. Suomen Ammattijärjestön puheenjohtajan Eero Haapalaisen kokoamien tietojen perusteella työttömyys kasvoi ensimmäisinä sotakuukausina, joiden aikana enimmillään 12 000 […]
Kaupungeissa ja tehdaspaikkakunnilla alkoi 1880-luvulla toimia työnantajien perustamia työväenyhdistyksiä, jotka pyrkivät torjumaan työntekijöiden radikalisoitumista pienillä uudistuksilla. Yksi wrightiläisen työväenliikkeen toimintamuodoista olivat kansanjuhlat, joiden ohjelmaan kuului erilaisia kilpailuja. Wrightiläinen aatemaailma vaikutti työväestön voimisteluharrastusta edistäneen Viktor Dammin ajatteluun. Helsingin seurakuntien vahtimestarina työskennellyt Damm täytti fennomaanien ihannemaailman itseoppineen kansanmiehen mitat. Hän perusti 1887 työväestölle tarkoitetun voimisteluseura Helsingin Ponnistuksen, […]
Lehtien toimittajat ja avustajat olivat 1900-luvun alussa lähes poikkeuksetta miehiä. Työmiehen palstoilla ilmestyi tuon tuosta kansanedustaja Hilja Pärssinen. Hän kirjoitti 8.3.1916 otsikolla Syylliset ja syyttäjät sotavuosina voimistuneesta epäsiveellisestä elämäntyylistä, josta monia naisia syytettiin: Epäsiveellisyyteen vajonneista ja vajoamassa olevista naisista on taas viime aikoina tullut puhe. ”Häpeä, häpeä!” on kuulunut farisealainen sana eräässäkin herraslehdessä. Mutta ilmiön […]
Eliitin asema heikkeni rahvaan silmissä vuoden 1905 suurlakon merkittävästi. Uusi poliittinen järjestelmä perustui sekä Venäjän tsaarin että kotimaisten porvarien tekemiin myönnytyksiin. Risto Alapuron mukaan suurlakko ja eduskuntauudistus loivat pohjan tyytymättömyyden kanavoitumiseen toiminnaksi: ”Huono-osaisuus voi kääntyä yhteiseksi toiminnaksi vallitsevia oloja vastaan vain, jos sellainen käsitys tulee yleiseksi, että ne eivät kuulu luonnolliseen tai väistämättömään maailman menoon, […]
Työmies 23.2.1916: Maaseudun työväenyhdistykset 10-vuotiaita. Helsingin ”herrasvaltuusto” käsitteli alkoholimyyntiä. Työmies 23.2.1916, koko lehti Työmies loi yleiskatsauksen suurlakon seurauksena perustettuihin työväenyhdistyksiin. Lehden mukaan maaseudulla oli toiminut tätä ennenkin työväenyhdistyksiä, mutta vasta suurlakon antama herätys ”saattoi asian oikealle tolalleen”. Maaseudulle 1890-luvulla perustettujen yhdistysten toiminnassa oli ollut katkoksia, eivätkä ne olleet aluksi sosialistisia. ”Kymmenkunta vuotta takaperin myös vasta […]
