Rukolevaisuus syntyi herätysliikkeistä ensimmäisenä. Liikkeen syntymäajankohtana pidetään kalantilaisen Liisa Erkintyttären herätystä 1756. Rukoilevaisuuteen liittyi maallikoiden lisäksi pappeja, kuten virsirunoilijoina tunnetut Nousiaisten kirkkoherra Abraham Achrenius (1706–1769) ja hänen poikansa Antti Achrenius. Vuodesta 1726 voimassa ollut konventikkeliplakaatti kielsi sananjulistamisen kirkon ulkopuolella, mutta ei estänyt veisaamista, minkä vuoksi Achrenius kirjoitti pitkiä virsiä. Satakuntaan ja Varsinais-Suomen pohjoisosiin levittäytynyt rukoilevaisuus […]
Saksalaissyntyinen Carl Ludvig Engel (1778–1840) toimi suuriruhtinaskunnan uuden pääkaupungin Helsingin uudelleenrakentamista valvoneen komitean arkkitehtina vuodesta 1816 alkaen. Kaupungin uuden asemakaavan laatinut helsinkiläinen Johan Albrecht Ehrenström oli vaikuttunut Engelin kyvyistä ja uskoi tämän voivan toteuttaa hänen suureellisen asemakaavansa vaatimukset.[i] Helsingin keskusta kärsi pahoja vaurioita vuonna 1808 sattuneessa tulipalossa. Aleksanteri I:n 8.4.1812 antamalla hallitsijan käskykirjeellä Helsingistä tehtiin […]
Helsinkiläinen taidemaalari ja pilapiirtäjä Eric Vasström (1887–1958) sai kolmen kuukauden vankeustuomion vuonna 1913 tekemästään majesteettirikoksesta. Tuomio tuli ruotsinkielisessä Fyren-lehdessä julkaistusta piirroksesta, joka kuvaa Venäjän hovin kesäisiä juhlia Suomen saaristossa. Kuvassa suomalainen renki vie pietarilaista hovineitoa tanssilavalla. Neidon päälaella oleva korukampa muistuttaa keisarillista kruunua, mikä tulkittiin keisarillisen hovin häpäisyksi. Muiden pilalehtien tapaan myös Fyreniä toimitettiin isänmaallisessa […]
Varkauden ruukinseurakunnan tehtaansaarnaajaksi valittiin 1920 Kustaa Sarsa, jolla oli hyvät yhteydet työväenliikkeeseen. Sarsa oli marssinut vappuna 1919 työväen mukana Tampereella. Hän oli ollut myös osuusliike Voiman palveluksessa ja kuului Tampereen työväenopiston johtokuntaan. Sarsa kirjoitti kihlatulleen Katri Aholle toukokuussa 1919: ”Minun elämäntehtäväni on: yhdistää sosialismi ja kristinusko, niin koettaa yhdistää, ne kun ovat vieraantuneet toisistaan. Vaikka […]
Tiedonvälityksen nopeutuminen hyödytti 1800-luvun lopulla Varkauden ruukin toimintaa. Lennätinyhteys Viipurista Lappeenrannan, Mikkelin ja Varkauden kautta Kuopioon valmistui 1865. Viipurin kautta sähkösanomat kulkivat sekä Pietariin että Helsinkiin, joiden välinen linja oli otettu käyttöön 1855. Puhelinyhteys Varkaudesta Leppävirran kautta Kuopioon valmistui 1892 ja linja Mikkeliin 1913.[i] Lehtien lukeminen yleistyi 1870-luvulla. Varkauteen avattiin syksyllä 1877 lukusali, johon tilattiin […]
Torpparikysymystä perusteellisesti tutkineen Viljo Rasilan (1970) mukaan useat sisällissodan ja torpparikysymyksen välisestä yhteydestä esitetyt väitteet eivät pidä paikkaansa. Hänen mukaansa on perusteetonta väittää, että torpparikysymyksen ratkaisun lykkääntyminen synnytti kapinaan johtaneen vasemmistoradikalismin tai ainakaan voimisti sitä ratkaisevasti. Yhtä lailla vailla pohjaa on käsitys siitä, että torpparit taistelivat yksinomaan punakaartien riveissä valkoisia vastaan. Mikäli nämä väitteet pitävät paikkansa, […]
Laukon torpparien lakkoilu toukokuussa 1906 johti häätöihin seuraavan vuoden tammikuussa. Lisäksi kevään ja kesän aikana häädettiin useita kymmeniä vuokraajia Laukon ja Tottijärven kartanoiden mailta. Häädetyistä 24 torpparia valitti kihlakunnanoikeuden tuomiosta Turun hovioikeuteen, joka vahvisti alioikeuden päätöksen 13. maaliskuuta 1909. Sekä uusi maanvuokra-asetus ja maanvuokrasopimukset jäädyttänyt asetus oli julkaistu edellisenä päivänä, ja torpparit valittivat uudelleen hovioikeuteen. […]
Suomi saavutti 1930-luvulla Yhdysvalloissa suurta myönteistä huomiota rehellisenä velanmaksajana. Kyse oli ensinnäkin siitä, että Suomen valtio jatkoi velan lyhentämistä 1930-luvun talouslaman aikana, vaikka Yhdysvallat myönsi velallisilleen yhden vapaavuoden. Kyse oli siitä, että Suomen valtio jatkoi velan lyhentämistä 1930-luvun talouslaman aikana, vaikka Yhdysvallat myönsi velallisilleen yhden vapaavuoden. Vuotta 1932 koskeneen vapautuksen ajoi läpi presidentti Herbert Hoover. […]
Jean Sibelius muovasi suomalaisuutta ja teki Suomea tunnetuksi maailmanlaajuisesti
Leppävirtalainen Matti Hämäläinen kirjoitti 1909 maaseudun pientilallisten, vuokraviljelijöiden ja tilattomien oloista Pohjois-Savon työväenliikkeen kevätjulkaisuun Punasten vappuun. Väliotsikointi on tämän sivuston tekijöiden laatima. ”Yleensä ihmisten suuri enemmistö liian vähän ajattelee. Eivät ole yht’äkkiä selvillä esim. jokapäiväisen työskentelynsä ja hyörintänsä tarkoituksesta. Hiukankin ajateltuamme havaitsemme, että tämän kaiken hyörinän päämaalina on tehdä olomme joka suhteessa, kuten terveyden, ravinnon, asunnon, vaatteiden, […]
