Sosialidemokratisen puolueen hyväksi annettujen vaalilippujen suhteellinen lukuisuus on pitkin aikaa osottanut selvää nousemisen taipumusta. Etenkin on nousu vuosien 1913 ja 1916 vaaleissa, edellisiin vaaleihin verrattuna, huomattavan suuri. Niin hyvin kaupungeissa kuin maaseudulla on sosialidemokratinen puolue saanut suurempaa kannatusta kuin mikään muu puolue. Suomalainen puolue taas on vaali vaalilta menettänyt valitsijoita ja puolueen suhteellinen äänimäärä laskenut […]
Eduskuntavaaleissa 1916 sai kansanedustajia viisi puoluetta: Suomen sosialidemokraattinen puolue (SDP), Vanhasuomalainen puolue, Nuorsuomalainen puolue, Ruotsalainen kansanpuolue, Maalaisliitto ja Kristillinen työväenliitto. SDP oli perustettu 1899 Suomen työväenpuolueena. Puolue vaihtoi nimensä 1903 Forssan puoluekokouksessa, jossa se myös hyväksyi toimintaansa Venäjän vallan aikana linjanneen puolueohjelman. SDP oli suurin eduskuntapuolue, joka kasvatti kannatustaan aina vuoden 1916 vaaleihin saakka. Sisällissodan […]
Työmies 23.6.1916: Sota muuttaa Eurooppaa. Vaalilippu on tehokas ase. Porvarien ehdokkaina herroja, sosialistien työväkeä. Millä hinnalla halkoja Helsinkiin ensi talveksi? Vaalikokouksia eri puolilla maata. Porvaristossa näkyy masentumisen merkkejä. Jänishousu nuorsuomalaisten agitaattorina. Juhannusjuhlia eri puolilla Helsinkiä. Työmies 23.6.1915, koko lehti Otto Ville Kuusinen (nimimerkki Ville) käsitteli juhannusaattona 1916 ilmestyneessä Työmies-lehdessä valtiollisia näkymiä. Hän arvioi suursodan päättämisen […]
Uusi Suometar 12.3.1916: Kamppailu Verdunista kiihtyy. Miten lisätä suomalaista tuotantoa? Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto 10-vuotias. Juhani Aholta uutuusromaani ”Rauhan erakko”. Ylioppilaskirjoituksen toisen kotimaisen kielen tehtävät. Työmies-lehti huono siveellisyyteen opastaja. Selviääkö työväen tilaisuuksissa kuudennen käskyn merkitys? Uusi Suometar 12.3.1916, koko lehti Uusi Suometar julkaisi 12.3.1916 laajan katsauksen ensimmäisen maailmansodan 85. viikosta. Lehti arvioi, että 21. helmikuuta […]
Vuoden 1905 suurlakko yhdisti Huittisissa yhdistysaktiivien lisäksi kuntalaiset muotoutuvan poliittisen kentän laidasta laitaan. Yhteistoiminta jatkui lakon jälkeen ja 3. joulukuuta 1905 pidetyssä kokouksessa VPK:n salissa pidetyssä kokouksessa lähes tuhat henkeä vaati valtiopäiviä hyväksymään yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden sekä yksikamarisen eduskunnan perustamisen. Ilmapiiri politisoitui Huittisilla ennen kokemattomalla tavalla. Eri poliittisiin ryhmiin kuuluneet pyrkivät aluksi keskustelemaan korostetun […]
Eduskunnan jatkaessa jo puoliltapäivin aloitettua täysi-istuntoa 15.11.1917 klo 21.15 asetti puhemies Johannes Lundson kaksi istunnon aikana esiin nostettua esitystä äänestettäväksi. Vastakkain olivat puhemiehistön esitys keisari-suuriruhtinaalle kuuluneen korkeimman vallan siirtämisestä senaatin talousosastolle sekä maalaisliiton kansanedustaja Santeri Alkion tekemä esitys, jossa valta siirrettäisiin eduskunnalle. Eduskunta äänesti luvuin 127–68 Alkion esityksen puolesta, julistautuen näin korkeimman vallan haltijaksi Suomessa.
Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Feliks Kellosalmi kieltäytyi hyväksymästä maalaisliiton Santeri Alkion täysistunnossa 15.11.1917 esittämää ehdotusta korkeimman vallan siirtämisestä eduskunnalle. Hän katsoi, että maalaisliitto oli sosiaalidemokraattien kanssa käymässään kirjeenvaihdossa luvannut muuta kuin mitä tänään oli esitetty. Sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän puolesta Kellosalmi asettikin nyt pöydälle kolmannen ehdotuksen, jonka mukaan ”sitä valtaa, joka voimassa olleiden säännösten mukaan on kuulunut keisarille ja […]
Eduskunnan täysistunnossa 15.11.1917 suomalaisen puolueen kansanedustaja Lauri Ingman jatkoi maalaisliiton kansanedustaja Santeri Alkion avaamaa keskustelua pitkällä puheenvuorolla, jossa hän kävi läpi porvariston, vasemmiston ja maalaisliiton kantoja korkeimman vallan järjestämisestä menneiden kuukausien aikana. Ingman kritisoi puheessaan erityisesti vasemmiston kesällä 1917 esittämää valtalakia, joka olisi jättänyt esimerkiksi Suomen sotilasasioiden hoidon edelleen Venäjälle. Maalaisliitto sai osakseen kritiikkiä epävarmasta […]
Eduskunnan 15.11.1917 pitämän täysistunnon keskustelun avasi maalaisliiton kansanedustaja Santeri Alkio. Maalaisliiton eduskuntaryhmä oli yrittänyt hakea sovittelevaa linjaa vasemmiston ja oikeiston välille, sillä maalaisliiton näkemyksen mukaan korkeimman vallan järjestelylle oli saatava myös vasemmiston tuki. Puhemies Johannes Lundsonin täysistunnon alussa esittämästä ehdotuksesta poiketen kansanedustaja Alkio asetti nyt eduskunnan ratkaistavaksi seuraavan ehdotuksen: ”Koska sitä valtionhoitajakuntaa, jolle eduskunta on […]
Eduskunnan kokoontuessa täysistuntoon 15.11.1917 puhemies Johannes Lundson totesi, että kysymys korkeimman vallan käyttämisestä olisi syytä saada hetimiten ratkaistuksi. Eduskunnan hyväksyttäväksi annettiin nyt puhemiehistön ehdotus, jonka mukaan keisari-suuriruhtinaalle kuulunut valta siirrettäisiin väliaikaisesti Suomen senaatin talousosastolle. Ehdotusta seurasi iltamyöhään jatkunut kiivas keskustelu. Puhemiehistön ehdotus ei lopulta mennyt läpi, vaan eduskunta äänesti maalaisliiton esittämän vastaehdotuksen puolesta.
