Ensimmäinen maailmansota loi Helsinkiin vuokranantajan markkinat

Ensimmäinen maailmansota synnytti Helsinkiin asuntopulan. Sotatarviketeollisuuden luomat runsaat uudet työmahdollisuudet toivat monien muiden eurooppalaisten suurkaupunkien tapaan myös Helsinkiin uutta työväkeä vuonna 1915. Helsinkiin saapui vuonna 1915 lähes 25 000 uutta asukasta, kun vastaava luku aikaisemmin oli ollut vuosittain 7 000–11 000. Tilanne hyödytti vuokranantajia, joiden tarjoamien asuntojen kysyntä kasvoi voimakkaasti. He nostivat vuokria, välttivät pitkiä vuokrasopimuksia ja vaativat […]

Voisota kuumensi tunteita kuluttajien ja tuottajien välillä

Syksyllä 1915 helsinkiläislehtien palstoilla käynnistyi voisota, joka jatkui aina vuoden 1918 sisällissotaan saakka. Ongelmana oli se, että sota-aikana kaupungissa kärsittiini pulaa voista, josta oli maassa ylituotantoa. Kaupungissa voipula näkyi päivittäisinä jonoina voita myyvien myymälöiden edustalla. Suomalaiseen voihin tottuneet pietarilais- ja englantilaiskuluttajat olivat valmiita maksamaan siitä korkeampaa hintaa kuin suomalaisetkuluttajat. Lehdistössä alkoi kiivas keskustelu siitä, kenen […]

Ensimmäinen maailmansota pimensi Helsingin

Tieto sodan syttymisestä Euroopassa täytti Helsingin kadut huhuilla ja arvailuilla. Saksa oli julistanut sodan Venäjälle 1. elokuuta, ja uutinen levisi nopeasti kaupunkilaisten keskuudessa sanomalehdistön välityksellä. Helsinkiläiset olivat saaneet nauttia rauhan ajasta koko suuriruhtinaskunnan olemassaolon ajan lukuun ottamatta ajoittaisia levottomuuksia, joita erinäiset kapinat ja kahakat olivat kaupunkikuvaan tuoneet. Elokuun toisena päivänä Kasarmitorille kokoontuneille venäläisille sotajoukoille luettiin […]

Varkaudessa korjattiin valtaosa Suomen armeijan käyttämistä panssareista

Varkaudessa toimi vuosina 1939–1944 Panssarikeskuskorjaamolla, jolla kunnostettiin ja peruskorjattiin sotasaaliina saatuja panssariajoneuvoja. Työt hyökkäysvaunukorjauspajalla käynnistyivät 16.12.1939. Nimi muuttui sittemmin Panssarikeskuskorjaamoksi. Korjaamo sai käyttöönsä A. Ahlström Oy:n uuden, vielä tyhjillään olleen 700 neliömetrin tehdashallin Pirtinniemestä. Talvisodan aikana Varkauteen lähetettiin sotasaaliskalustoa kunnostettavaksi yli 300 yksikköä. Yksistään Tolvajärven motissa lähetettiin 5. tammikuuta Varkauteen 41 panssarivaunua ja yksi panssariauto. […]

Varkauden kruununtehdas valmisti taistelukaasuja

Varkauteen rakennettiin vuosina 1916–1917 Venäjän valtion omistama kruununtehdas. Tehtaan rakennustyömaa työllisti 150 miestä vuosina 1916–1917. Tehtaan oli tarkoitus valmistaa taistelukaasuna käytettyä elektrolyyttistä klooria keittosuolasta Venäjän tykistöhallituksen alaisuudessa. Tehdas rakennettiin Järvelän sotilasvirkatalon maille. Venäläisten sotilasviranomaisten näkökulmasta kaukana rintamista sijainnut Varkaus soveltui tehtaan sijoituspaikaksi. Sijaksi paikkakunnalle johti rautatieyhteys. Tehtaan rakentaminen vaikutti Varkaudessa vallinnutta asuntopulaa. Kesällä 1917 käynnistyneestä […]

Torpparien taisteluhaluttomuus oli pettymys Kansanvaltuuskunnalle

Torpparikysymystä perusteellisesti tutkineen Viljo Rasilan (1970) mukaan useat sisällissodan ja torpparikysymyksen välisestä yhteydestä esitetyt väitteet eivät pidä paikkaansa. Hänen mukaansa on perusteetonta väittää, että torpparikysymyksen ratkaisun lykkääntyminen synnytti kapinaan johtaneen vasemmistoradikalismin tai ainakaan voimisti sitä ratkaisevasti. Yhtä lailla vailla pohjaa on käsitys siitä, että torpparit taistelivat yksinomaan punakaartien riveissä valkoisia vastaan. Mikäli nämä väitteet pitävät paikkansa, […]

Sibelius, Jean

Jean Sibelius muovasi suomalaisuutta ja teki Suomea tunnetuksi maailmanlaajuisesti

Helsinkiin ensi kerran marssinut Urho Kekkonen ei pitänyt voitonparaatissa liehuneista punakeltaisista lipuista

”Eilen oli Valkoisen Suomen pääkaupungissa suuret juhlallisuudet maan nuoren mutta uljaan armeijan ja sen tarmokkaan ylipäällikön vastaanottamiseksi. Kaupunki oli pukeutunut juhla-asuun, talot ja ne kadut, joita pitkin armeija tuli marssimaan olivat liputetut ikävä kyllä, näytti että punakeltainen voittaa sinivalkoisen. Kansaa oli keräytynyt katujen varsille sankasti. Kuuluttiinpa maksetun tuhatkin markkaa ikkunoista, joista voi nähdä kulkueen. Kajaanilaisia […]

Helsingin kartta vuonna 1918

Tammikuun lopussa 1918 käynnistynyt sisällissota asetti vastakkain senaatin puheenjohtajan P. E. Svinhufvudin johtaman laillisen hallituksen armeijan joukot, valkokaartit, ja Kullervo Mannerin johtaman sosiaalidemokraattisen vallankumoushallituksen joukot, punakaartit. Punakaartit saivat haltuunsa suuren osan Etelä-Suomea, mukaan lukien pääkaupungin Helsingin. Maalis-huhtikuussa sota kääntyi valkoisten eduksi. Huhtikuun alussa 1918 valkoiset saivat vahvistusta Hankoon rantautuneesta Saksan Itämeren-divisioonasta, jota johti kenraalimajuri Rüdiger […]