Rukolevaisuus syntyi herätysliikkeistä ensimmäisenä. Liikkeen syntymäajankohtana pidetään kalantilaisen Liisa Erkintyttären herätystä 1756. Rukoilevaisuuteen liittyi maallikoiden lisäksi pappeja, kuten virsirunoilijoina tunnetut Nousiaisten kirkkoherra Abraham Achrenius (1706–1769) ja hänen poikansa Antti Achrenius. Vuodesta 1726 voimassa ollut konventikkeliplakaatti kielsi sananjulistamisen kirkon ulkopuolella, mutta ei estänyt veisaamista, minkä vuoksi Achrenius kirjoitti pitkiä virsiä. Satakuntaan ja Varsinais-Suomen pohjoisosiin levittäytynyt rukoilevaisuus […]
Lehtien toimittajat ja avustajat olivat 1900-luvun alussa lähes poikkeuksetta miehiä. Työmiehen palstoilla ilmestyi tuon tuosta kansanedustaja Hilja Pärssinen. Hän kirjoitti 8.3.1916 otsikolla Syylliset ja syyttäjät sotavuosina voimistuneesta epäsiveellisestä elämäntyylistä, josta monia naisia syytettiin: Epäsiveellisyyteen vajonneista ja vajoamassa olevista naisista on taas viime aikoina tullut puhe. ”Häpeä, häpeä!” on kuulunut farisealainen sana eräässäkin herraslehdessä. Mutta ilmiön […]
Saksalaissyntyinen Carl Ludvig Engel (1778–1840) toimi suuriruhtinaskunnan uuden pääkaupungin Helsingin uudelleenrakentamista valvoneen komitean arkkitehtina vuodesta 1816 alkaen. Kaupungin uuden asemakaavan laatinut helsinkiläinen Johan Albrecht Ehrenström oli vaikuttunut Engelin kyvyistä ja uskoi tämän voivan toteuttaa hänen suureellisen asemakaavansa vaatimukset.[i] Helsingin keskusta kärsi pahoja vaurioita vuonna 1808 sattuneessa tulipalossa. Aleksanteri I:n 8.4.1812 antamalla hallitsijan käskykirjeellä Helsingistä tehtiin […]
Teollisuusyrityksillä oli merkittävä rooli Leppävirran kansanopetuksen järjestäjinä pitkälle 1900-luvulle.Paul Wahl & Co. perusti Varkauteen 1862 kansakoulun. Samana vuonna alkoi toimia Hackman & Co:n rahoittama koulu Sorsakoskella. Varkauden koulu sai valtionapua vuodesta 1867 ja Sorsakosken 1871 alkaen. Varkauden kansakoulu laajeni 1900-luvun alkuun mennessä kolmiopettajaiseksi. Paikkakunnan ripeän väestönkasvun vuoksi oppilasmäärä kasvoi nopeasti. Vuonna 1917 opettajia oli jo […]
Jean Sibelius muovasi suomalaisuutta ja teki Suomea tunnetuksi maailmanlaajuisesti
Torpparien asema nousi yhdeksi visaisimmaksi sisäpoliittiseksi kysymykseksi Venäjän vallan loppuvuosina. Maaseudun väestönkasvun ja markkinatalouteen siirtymisen vuoksi maanomistuksen merkitys korostui. Vuokranmaksumuotona tehottomien päivätöiden ongelmat korostuivat. Eduskunta pohtia torpparikysymystä vuodesta 1907 lähtien, mutta asia oli ratkaisematta Suomen itsenäistyttyä. Torpparien epäselvä tilanteen vaikutuksesta sisällissodan syttymiseen on esitetty erilaisia käsityksiä. Tilanosan vuokraukseen perustunut torpparijärjestelmä toimi hyvin vaihdantataloutta edeltäneessä yhteiskunnassa. […]
